Yleinen tuulivoimakeskusteluissa nouseva huoli maisemahaittojen lisäksi on tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttama melu. Ihmiskorvan kuulemien äänten lisäksi huolta on aiheuttanut infraäänten – ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle jäävien äänten – vaikutukset.

Vuonna 2020 valmistuneessa valtioneuvoston tilaamassa laajassa tutkimuksessa selvisi, ettei infraäänillä ole vaikutusta ihmisten terveyteen, eivätkä ihmiset erota infraääntä esimerkiksi ääninauhoitteista. Tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraäänitasot ovat samaa luokkaa tai jopa pienemmät kuin kaupunkien keskustoissa. Tuulivoimaloiden aiheuttaman infraäänen vaikutukset ovatkin tutkimustulosten valossa ennen muuta subjektiivisia kokemuksia.

 

Tuulivoimaloiden melutaso on tarkkaan tutkittu ja asetuksin säännelty

 

Tuulivoimarakentamista säännellään myös sen aiheuttaman melun osalta ja rakentamiselle on annettu Suomessa ulkomelutason suunnitteluohjearvot: voimalan ääni ei saa ylittää yöllä 40 dB(A) tai päivällä 45 dB(A) rajaa ulkoalueilla, joilla on pysyvää tai vapaa-ajan asutusta.

 

Äänen voimakkuuden sijaan äänen häiritsevyys on usein koettuun meluun olennaisimmin vaikuttava tekijä.  Melun aiheuttamia terveysvaikutuksia tutkitaankin yleisesti häiritsevyyden kautta. Melun häiritsevyys voi altistaa erilaisille terveysriskeille kuten verenpainetaudille tai erilaisille sisäelintaudeille. Suomessa on tehty tämän vuoksi erilaisia kysely- ja haastattelututkimuksia tuulivoimaloiden läheisyydessä asuville. Tulosten mukaan esimerkiksi vastaajan suhtautuminen tuulivoimaan ja kuulijan etäisyys tuulivoimalasta vaikuttivat äänten häiritsevyyteen: mitä positiivisempi oli suhtautuminen tuulivoimaloihin, sitä vähemmän niiden äänet sisätiloissa häiritsivät. Sama päti myös tuulivoimalamelun aiheuttamien unihäiriöiden – kuten kesken unien heräämisen tai nukahtamisen vaikeutumisen – kohdalla.

 

Jos tuulivoimaloiden ääntä verrataan esimerkiksi liikenteen aiheuttamiin ääniin, ovat yleisesti liikenneympäristöissä mitatut äänenpainetasot suurempia kuin tuulivoimaloiden yhteydessä mitatut äänenpainetasot. Kuitenkin tuulivoimaloiden aiheuttamien äänten häiritsevyyttä lisää roottorin siipien aiheuttama jaksollinen ääni, joka ilmenee olosuhteista riippuen esimerkiksi toistuvina suhahduksina tai jyskytyksenä. Yksi merkittävä tekijä äänten häiritsevyydessä näytti tutkimusten mukaan olevan tuuliturbiinin suunta havaitsijaan nähden: kun kuulija oli turbiinin takana tai takaviistossa, koettiin voimaloiden ääni häiritsevämmäksi. Lisäksi alle 2,5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista ääni voidaan kokea häiritseväksi noin kahdella prosentilla asukkaista. Samoilla alueilla liikennemelu koettiin kuitenkin yhtä usein häiritseväksi.