Vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä uhista luonnon monimuotoisuudelle meillä ja muualla. Suomessa suurimmat haitat voidaan vielä ehkäistä torjumalla vieraslajeja, mutta haitallisten kasvien leviämiseen on maassamme herätty hitaasti. Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella haitalliset vieraslajit ovat vaikuttaneet 56 kasvilajin uhanalaistumiseen tai taantumiseen, ja ne ovat vakava uhka yli 200 kasvilajille.

Millaisesta haitasta sitten on kysymys?
– Ensinnäkin vieraslajit aiheuttavat ekologista haittaa. Tällöin kyseessä alkuperäislajistoon tai elinympäristöön kohdistuva haitta, jota aiheuttavat mm. kilpailusyrjäyttäminen, risteytyminen ja tautien levittäminen.

Vieraslajeilla voi olla ennalta arvaamattomia vaikutuksia kokonaisiin ekosysteemeihin.

Haitalliset vieraslajit ovatkin yksi keskeinen syy viimeaikaisiin kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoihin.

Toisekseen vieraslajit aiheuttavat puhtaan ekologisen haitan lisäksi taloudellista, terveydellistä ja sosiaalista haittaa. Vieraslajit voivat esimerkiksi aiheuttaa tuotantotappioita tai torjuntakustannuksia, lisätä tauteja ja kuolleisuutta sekä vaikuttaa vaikkapa luonnon virkistyskäytön hankaloitumiseen.

Hyönteiset helisemässä

Kasvilajiston yksipuolistuminen on vakava ongelma, koska samalla myös hyönteislajisto yksipuolistuu. Esimerkiksi lupiini valtaa jatkuvasti alaa kasveilta, joita perhoset käyttävät ravintonaan.

Runsaslajinen ympäristö sen sijaan on resilientti ja kestää erilaisia ääri-ilmiöitä paremmin. Lajiston köyhtyminen voi pahimmillaan romahduttaa koko ekosysteemin toiminnan.

Kenellä on vastuu?

Yleisten alueiden omistajana kunta on velvollinen huolehtimaan vieraslajien torjunnasta. Haitallisten vieraslajikasvien ei pidä antaa lisääntyä kunnalle kuuluvilla alueilla eivätkä nämä lajit saa päästä leviämään luontoon. Jos hävittämättä jätetty laji esimerkiksi pääsee leviämään kiinteistön ulkopuolelle, kiinteistön omistaja voidaan määrätä hävittämään ympäristöön karanneet esiintymät.

Kunnan tulee selvittää haitallisten vieraslajikasvien levinneisyys paikallisesti. ELY-keskus suosittelee kartoitettavaksi myös yksityiset kiinteistöt, joilta laji voi päästä uudelleen leviämään.

Torjunnasta saadaan pysyvä hyöty, kun laji hävitetään samalla kertaa kunnan mailta ja yksityisen kiinteistönomistajien mailta.

Tässä yhteydessä voidaan antaa pari vinkkiä mahdollisista vaaran paikoista kunnissa. Vanhat maakaatopaikat ovat perinteisesti varteenotettavia ongelmakeskittymiä, joita kannattaa pitää silmällä. Myös uusien rakentamisalueiden suhteen pitää olla valppaana, koska maamassojen mukana kulkeutuu usein vieraslajikasvien siemeniä.

Vieraslajien torjuntaa on kunnissa tyypillisesti teetetty työllistämistöinä. Lisäksi on tuettu vapaaehtoistoimintaa kitkentätalkoissa.

Pidä tienvarret siistinä

Tienpitäjien vastuulla on tiehen kuuluvien alueiden hoito ja kunnossapito – myös vieraslajien suhteen. Työnjako menee niin, että maantiet ovat valtion (Väyläviraston) ylläpitämiä teitä; kadut ovat kunnan ylläpitämiä asemakaava-alueiden teitä; ja muut tiet ovat yksityisteitä, joissa tienpitäjänä ovat osakkaat.

Tienvarsien kasvustoa niittämällä torjutaan yleisesti myös haitallisia vieraslajeja. Ideana on kohdistaa torjuntatoimet alueille, joissa niistä saadaan paras hyöty kustannuksiin nähden.

Sekin on hyvä pitää mielessä, että haitallisten vieraslajien hävittäminen tienvarsilta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Hävittämistoimien suunnittelijat voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun.

Avustuksia saatavana

Vieraslajilain noudattamista valvoo ELY-keskus. Neuvonta on ensisijainen ja tehokkain keino vieraslajien torjunnassa, mutta ELY-keskus tarjoaa myös rahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntaan. Vuonna 2020 avustusta myönnettiin 34 hankkeelle.

Vieraslajien torjuntapalveluja on myös mahdollista ostaa ympäristöyrittäjiltä. Vastaavasti asukkaat ja yhdistykset voivat järjestää vieraslajitalkoot esimerkiksi jättipalsamin ja komealupiinin torjumiseksi. Talkoot eivät kuitenkaan sovellu jättiputken, suurten puuvartisten kasvien tai vesikasvien torjuntaan.

FCG:n luontotiimi tarjoaa koko palvelupaketin vieraslajiongelman selättämiseksi. Palvelutarjontaan kuuluvat mm. luonto- ja vieraslajiselvitykset sekä vieraslajien hävittämissuunnitelmien laatiminen.

 

Miten vieraslajit leviävät?

  • Ihmisen mukana
  • Vieraskasvit puutarhakasveina; kasvien vaihdot
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Eri alueilla kuljettaessa
  • Työkoneiden mukana
  • Maa-ainesten käsittelyssä (siemenet sekä juurten ja maavarren kappaleet)
  • Lintujen ja muiden eläinten matkassa
  • Virtaavan veden mukana
  • Viljelyyn liittyvien uusien kasvien mukana

Kansallisesti merkitykselliset haitallisina vieraslajeina pidettävät kasvit

  • alaskanlupiini Lupinus nootkatensis
  • komealupiini Lupinus polyphyllus
  • hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia
  • tarhatatar Reynoutria x bohemica
  • japanintatar Reynoutria japonica
  • sahalinintatar Reynoutria sachalinensis
  • kanadanvesirutto Elodea canadensis
  • kurtturuusu Rosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba
  • lännenpalsami Impatiens capensis

Lähde: Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista 704/2019

Ota yhteyttä – me kerromme mielellämme lisää!

Tutustu luontoselvityspalveluihimme

Kun lähetät lomakkeen, asiantuntijamme voi olla sinuun yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojakäytäntömme.