tapio-haaja-j0Wrrv1v1HM-unsplash_1920x552.jpg

Kiinteistökannan korjaustarve selville kustannuslaskentatiedon avulla

Olemassa olevaa sote-kiinteistöjen rakennuskantaa ei juurikaan ole peruskorjattu, ja myös tehtyjä investointeja on jäänyt jonkun verran toteutumatta. Korjausvelkaa on Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tekemän arvion mukaan (2018) kertynyt noin 1,2 miljardin euron arvosta. Mitä kiinteistöille tulee tapahtumaan, kun tällainen potti siirtyy hyvinvointialueille?

Korjausvelkaa on tyypillisesti käytetty kuvaamaan rakennuskannan kuntoa ja tulevaa korjaustarvetta. Korjausvelka-arviot ovat kuitenkin vain viitteellisiä, sillä arvioissa ei riittävästi korostu suunnittelun, toteutuksen, korjausten tai käytön aikana tapahtuneet virheet. Tämä puute vääristää annettuja arviota.

Katso webinaaritallenne "Sote-kiinteistöjen kohtalo sote-uudistuksessa", jossa Anne Puumalainen ja Paavo Kero kertovat, miten valmistautuminen hyvinvointialueisiin etenee kiinteistöihin liittyvien yksityiskohtien näkökulmasta.

Lataa tallenne

Korjaustarpeet ja -kustannukset selkeästi esiin

Tapamme tarkastella kiinteistöjen korjaustarvetta on konkreettisempi ja se perustuu kaksivaiheiseen toimintamalliin; rakennusosakohtaiseen kuntopisteytykseen sekä aiempaan kokemukseemme pohjautuvaan kustannuslaskentatietoon. Näiden työkalujen avulla tuotamme kattavan näkemyksen siitä, mitkä ovat kiinteistön korjaustarpeet ja mitä niiden korjaaminen maksaa.

Rakennusosakohtainen kuntopisteytys on nopea tapa arvioida rakennuskantaa. Sen avulla pyritään tunnistamaan riskirakenteita, arvioimaan karkealla tasolla tarvittavia korjaustoimenpiteitä, jotka takaisivat sen, että rakennus on käyttökelpoinen myös tulevaisuudessa. Kuntopisteytys sopii myös isojen rakennuskantojen (yli 100 kiinteistöä) arviointiin.

Kuntopisteytys ja kustannuslaskentatieto tuovat esille tulevan korjaustarpeen rakennuskohtaisesti.

Päätöksenteko helpottuu, kun saadaan kokonaiskuva kiinteistökannan tämän hetken tilanteesta. Tällöin on helpompi tehdä tarvittavia sopeutuksia tai muokkauksia kiinteistökantaan, jotta kiinteistökanta vastaa toimintatarpeeseen.

Kuntopisteytyksessä käydään läpi myös kiinteistöjen riskirakenteet, jotta saadaan selkeyttä siihen, mikä on niiden jäljellä oleva käyttöikä eri rakenteiden ja järjestelmien osalta. Kustannuslaskentatiedosta saatava data perustuu kiinteistöjen tarkkoihin rakennusosakohtaisiin kustannuslaskelmiin. Lopputuloksena saatava korjaustarvearvio on kattava näkemys kiinteistön tai kiinteistökannan nykytilasta sekä korjauskulujen todenmukainen, euromääräinen arvio.

Tutustu aiheeseen tarkemmin:

Kuntopisteytys ja kustannuslaskentatieto tuovat kiinteistöjen korjaustarpeet ja -kustannukset selkeästi esiin

Lue artikkeli

Korjaustarvearviosta muodostuva Tarkka -raportti

Lataa esimerkkiraportti 

Kuntopisteytysraportti

 

 

Kiinteistökannan korjaustarve selville kustannuslaskentatiedon avulla - Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää

Kun lähetät lomakkeen, asiantuntijamme voi olla sinuun yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojakäytäntömme.