2/2017

Lisää vauhtia maahan­muuttajien työllistymiseen

12.9.2017

Istock 603186234


Kun väestö ikääntyy Pohjoismaissa, organisaatiot kilpailevat pian
maahanmuuttajien työvoimasta. Näin uskoo Sync Acceleratorin
Johan Engström.


Ruotsissa vallitsee täystyöllisyys, lähes työvoimapula: kantaruotsalaisen työttömyysprosentti eri aloilla on 2–4. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kuitenkin aivan eri luokkaa, 24 prosenttia. Missä vika?


– Työnantajat eivät halua ottaa työntekijöitä kulttuurista, jota he eivät tunne. He epäilevät pääsevätkö nämä työvauhtiin tarpeeksi nopeasti. Paikallinen työntekijä on turvallisempi valinta, selittää Johan Engström Sync Acceleratorista.

Sync Accelerator on kahden miehen startup-yritys, joka on tarttunut tähän ongelmaan hyvällä menestyksellä. FCG SIPUn yhteydessä toimivan yrityksen tarkoituksena on vauhdittaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Idea toimii, koska yritys kasvaa kohisten.

– Liikevaihtomme on kasvanut keskimäärin 50 prosenttia joka vuosineljänneksellä ja viiden kuukauden tulosprosentti oli 27 nyt alkuvuonna. FCG SIPU ei ole tottunut tällaisiin kannattavuuslukuihin, Engström nauraa.


Suosittelija ja valmentaja

Sync Accelerator on aloittanut it-alan osaajista, joista Ruotsissa on huutava pula. Heitä on tullut maahan runsaasti etenkin syyrialaisten pakolaisaallossa, joka oli hurjimmillaan vuonna 2015. Mutta vaikka tulijalla olisi kyvyt ja osaaminen, häneltä puuttuvat verkostot ja paikallisen kulttuurin tuntemus. Tarvitaan joku, joka suosittelee ja takaa tulijan kyvyt.


Niinpä Sync Accelerator toimii takuumiehenä työnantajien ja työnhakijoiden välillä. Se myös valmentaa maahanmuuttajia siihen, kuinka toimitaan ruotsalaisessa kulttuurissa työtä hakiessa ja työpaikoilla.


– Maahanmuuttaja ei välttämättä tiedä työhaastatteluun tullessaan edes, kuuluuko ottaa takki pois. Ihmiset voivat tulla haastatteluun myös ajoissa, hienosti pukeutuneina ja hyvin innokkaina, mutta heidän tyylinsä ei vain toimi ruotsalaisessa ympäristössä.


Herkkä silmä kulttuurieroille


Engström on koulutukseltaan yhteiskuntatieteilijä ja tehnyt aiemmin pitkän uran
kehityskonsultoinnin parissa. Hän on siis tottunut työskentelemään erilaisissa kulttuureissa ja monikulttuurisissa tiimeissä. Kulttuurierojen havainnointiin hän kuitenkin heräsi jo kouluaikoina ollessaan vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja asuessaan Teksasissa asuntovaunualueella.


– Ymmärsin, mitä tarkoittaa olla yhteisön sisällä tai sen ulkopuolella, mil­laiset tavat, ritu­­aalit ja arvot kullakin hei­molla on. Kun palasin Ruotsiin, aloin nähdä näitä kuvioita ympärilläni. *Ruotsalainen yhteiskunta vastustaa aitoa monikulttuurisuutta ja siirtolaisten sulauttamista joukkoon. On piilevä rasismin muoto nähdä siirtolaiset vähemmän kyvykkäinä, Engström analysoi.


Rekrytointipalvelut eivät ole helpoin mahdollinen toimiala. Aluksi Sync Acceleratorilla oli vahvoja työnhakijaehdokkaita, mutta ei heille sopivia tehtäviä. Nyt tilanne on kääntynyt niin päin, että asiakkailla olisi enemmän työtarjouksia kuin yritys ehtii hoitaa.

– Olemme kuitenkin oppineet toimimaan tehokkaammin. Ja asiakkailta tulee fantastista palautetta. Erään suuren asiak­kaan mukaan olemme hyviä,
koska pystymme niin korkeatasoiseen keskusteluun heidän kanssaan, ymmärrämme rekrytoinnin riskit vivahteita myöten.

Maahanmuuttajat ovat voimavara

Vaikka Sync Accelerator on päässyt reippaaseen kasvuvauhtiin, se on vielä startup-vaiheessa. Engström näkee yritykselle monenlaisia kehitys­mahdollisuuksia. Ruotsissa on useita inspiroivia esimerkkejä menestyvistä rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyrityksistä.


– Monimuotoisuus on tulevaisuus. Teol­listuneessa maailmassa väestö ikääntyy ja vähenee. Torjuntareaktiot ovat vain tilapäisiä, ja kohta organisaatiot kilpailevat maahanmuuttajatyövoimasta. Koulutetut siirtolaiset pitää nähdä voimavarana.

Tällä hetkellä Sync Accelerator keskittyy strategisesti nykyisten asia­kassuhteiden tiivistämiseen, koska resurs­sit ovat rajalliset. Mahdollisuuksia kuitenkin olisi laajenemiseen sekä maantieteellisesti että uusiin toimintoihin.

– Voimme kehittää neuvon­antotoimintaa joko organisaatioille tai työntekijöille – voisimme myös auttaa heitä jo suoraan heidän lähtömaissaan. Tai voisimme tehdä jotakin Suomessa, missä on vahva teknologia-ala ja digitalisoituva yhteiskunta, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta innovaatiopa­nosta.

teksti: Heidi Hammarsten
kuva: FCG:n kuva-arkisto