2/2017

Peli innostaa täydennysrakentamaan

12.9.2017

Fcg Siltamaki 001

Jani Päivänen ja Ritva Tanner Siltamäen ostarilla, jonka täydennysrakentamisessa hyödynnetään asukkaita osallistavaa kaupunki-suunnittelupeliä.


Helsingin Siltamäen asukkaat pääsivät testaamaan kaupunki­suunnittelupelin avulla, mitä hyötyä täydennys­rakentamisesta voisi olla.

Täydennysrakentamista tarvitaan yhä enemmän, jotta kasvukeskukset saisivat asuntotuotantotavoitteensa täyteen. Täydennysrakentaminen auttaa myös ylläpitämään palveluita alueilla, joilla nykyiset asukkaat vanhenevat ja vähenevät. Silti juuri he usein suhtautuvat uudisrakentamiseen epäluuloisesti. Mikä neuvoksi?
Asiaa alkoi pohtia FCG Suunnittelu ja tekniikan johtava asiantuntija Jani
Päivänen, joka täydennyskoulutuskurssilla tutustui projektinjohtaja Ritva Tanneriin Helsingin kaupunginkansliasta. Päiväsen huomion kiinnitti myös kurssilla esiintynyt YIT:n kestävä kaupunkikehitys -toiminnon johtaja Juha Kostiainen.

Kolmikon keskusteluista sai alkunsa täydennysrakentamispeli, jota testattiin viime keväänä Pohjois-Helsingin Siltamäessä. Pelin tilasivat YIT ja Helsingin kaupunki, toteuttajana toimi FCG. 

– Peli tehtiin varta vasten Siltamäkeen, mutta sen tuottaminen onnistui nopeasti ja tehokkaasti omien koodarien voimin. Ensin tutkimme nykyiset kaavat ja mietimme, mi­kä olisi realistinen täydennysrakentamisen maksimimäärä niin, ettei jatkoprosessissa syntyisi ongelmia, Päivänen kertoo.

Prosessissa oli mukana myös kaupunkisuunnitteluvirasto. Tanner nostaa esiin yleiskaavasuunnittelija Satu Tarulan, jonka näkemys vaikutti siihen, että oli realistista ajatella aiempaa reippaampaa rakenta­mista.

Peruskorjaustulot kiinnostivat

Pelissä asukkaat saivat valita, minkä verran ja minkälaisia täydennysrakentamiskohteita kotikaupunginosassa voisi toteuttaa. He myös näkivät saman tien, millaisia uusia palveluita asukasmäärän kasvun ansiosta voisi toteuttaa.

Peli oli avoimena tarjolla verkossa ja se kiinnosti sekä siltamäkeläisiä että muita. Sitä kokeiltiin kaikkiaan yli 1 800 ip-osoitteesta ja yli 500 pelaajaa lähetti esityksensä eteenpäin. Kotikorttelinsa ilmoittaneista siltamäkeläisistä 60 prosenttia oli valmis täydennysrakentamiseen omassa korttelissaan. Ylivoimainen enemmistö käyttäisi rakennusoikeustuloja kiinteistön peruskorjaukseen.
Pelanneet siltamäkeläiset ehdottivat mediaanina 13 uudisrakennusta ja 21 korotettavaa rakennusta, mikä tarkoittaisi noin 1 700 uutta asukasta kaupunginosaan.

– Ideana oli, että ihmisille tuodaan esiin täydennysrakentamisen hyötyjä. Tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen yleisemminkin ja huomion kiinnittäminen aiheeseen. Siinä onnistuttiinkin, koska peli sai paljon julkisuutta. Asioiden julkituomiseen peli on hyvä uusi tapa ja toimii myös ihmisten aktivoimisessa, sanoo Ritva Tanner.

Aktivointia ja uusia ideoita

Tannerin mukaan peli sopii nimenomaan ihmisten aktivointiin ja ajatusten herättämiseen. Varsinainen suunnitteluprosessi käynnistyy myöhemmin, jos hanke osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi.
Myös YIT:n Kostiainen korostaa, että pelin tarkoitus ei ole kaupunkisuunnittelu, vaan täydennysrakentamisen ja palveluiden välisen suhteen avaaminen asukkaille.

– Toki saimme ideoita ja näkemyksiä siitä, mitkä olisivat potentiaalisia täydennysrakentamiskohteita Siltamäessä. Syntyi myös toivelistoja palveluista, kuten senioritalo, kertoo Kostiainen.

Senioritalon lisäksi siltamäkeläisten toivelistalla nousivat korkealle ruokaravintola, päiväkoti ja konditoria-kahvila.

Parhaillaan YIT käy keskusteluja taloyhtiöiden kanssa siitä, konkretisoituuko kiinnostus täydennysrakentamiseen ja päästäänkö tekemään kaavoitusta.

– On saatava aikaan riittävän iso kokonaisuus ja pitää löytää riittävän monta asiasta kiinnostunutta taloyhtiötä, Kostiainen kuvaa.

Tarvetta riittää myös muualla

Kostiainen vahvistaa, että YIT:llä on meneillään vastaavantyyppisiä täydennysrakennushankkeita useissa kaupungeissa.

– Ne vaativat pitkäjänteistä lähestymistapaa ja perusteellista keskustelua. Peli on yksi keino, jota tässä voi käyttää.

Kun pelin pohjatyö on tehty, sen monistaminen on Päiväsen mukaan helppoa myös muihin kohteisiin.

– Uskoisin, että on hirveän paljon tilanteita, joihin se sopii. Meillä on niin paljon 60

–70-luvun lähiöitä, joihin etsitään uutta ilmettä ja on peruskorjauksen tarvetta.
Tanner korostaa, että uusia ja erilaisia lähestymistapoja kaupunkisuunnitteluun tarvitaan aina.

– Uskon, että tämä peli tai joku muu versio aiheesta toimisi muuallakin. Katsotaan, pitääkö konseptia kehittää edelleen.

teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jarmo Teinilä