Sote-alan positiiviseen kierteeseen vaaditaan hyvää johtamista
Sosiaali- ja terveysalaan on kohdistunut viime vuosina valtava paine. Jo valmiiksi alaan oli kohdistumassa muutoksia, kun sote-uudistusta yritettiin monen hallituksen aikana saada aikaiseksi. Nurkan takana nähtiin tulevan työvoimapula, joka olisi ollut väestön ikääntymisestä johtuen todellisuutta jo ilman laaja-alaista keskustelua sote-alan houkuttelevuudesta. Sitten tuli vielä pandemia, joka sysäsi alan tuntemattoman eteen. Alan ammattilaisten työssä jaksamista on koeteltu äärimmilleen. Kiihtyvään tahtiin on kirjoiteltu alan vaihtajista, kun yhä useampi sote-ammattilainen ja asiantuntija uupuu työssään.
Johtamiselta on vaadittu ja vaaditaan nyt paljon.
Parhaillaan käynnissä olevat palkkaneuvottelut ovat vähintäänkin osan sotealan ammattilaisten käsityksen mukaan avain alan tilanteen korjaamiseksi. Palkoista keskustellaan oikeutetusti ja aiheellisesti. Palkkakeskustelun rinnalla pitäisi kuitenkin käydä väsymätöntä keskustelua myös alan johtamisen laadusta ja sen merkityksestä työntekijöiden hyvinvoinnille, jaksamiselle ja työmotivaatiolle. Positiivista kierrettä ei kasvateta vain palkoilla, vaan johtamiseen pitää myös satsata.
Työntekijöistä huolehtimista ei voida jättää taka-alalle, vaikka on kiire tai on muutos johdettavana. Itse asiassa sen merkitys vain korostuu kiireen ja muutosten keskellä. Arkijohtamisessa kiireellisiä asioita tulee johtajien ja esihenkilöiden pöydälle sellaista tahtia, että ne voivat helposti viedä kaiken huomion. Ihmisistä huolehtiminen ja järjestelmällinen johtaminen menee ”sitku”-lootaan, joka kaivetaan muka esille ”sitten, kun tilanne vähän tasaantuu”. Näin ei voi olla.
Sote-alan positiivinen kierre ja muutos tehdään niin johdon, lähiesihenkilöiden kuin työtekijän roolista käsin. Työntekijöille johtajien läsnäolo, kuuntelutaito ja arvostuksen osoittaminen ovat keskeisiä tekijöitä sille, että työntekijät kokevat roolinsa organisaatiolle tärkeäksi. Johdon ja lähiesihenkilöiden tehtävänä on näyttää suuntaa, mahdollistaa työn sujuvuus ja näyttää konkreettisina tekoina ja sanoina työntekijöiden tärkeys rakenteiden ja toimintamallien suunnittelun rinnalla. Aito työntekijöiden kohtaaminen ja kuunteleminen luo tutkitusti työhyvinvoinnin perustaa, joka kantaa muutoksissa ja tiukkoina aikoina.
Sotealan osaajien tämän hetkinen niukkuus asettaa organisaatiot väistämättä kilpailuasetelmaan. Kilpailussa palkan ohella ovat merkittäviä työelämän laatuun liittyvät asiat, kuten työkyvyn ja jaksamisen tuki ja työn joustot. Työelämän ja vapaa-ajan hyvä tasapaino on työtekijöiden prioriteeteissa yhä vain korkeammalla. Tarvitaan todellista uudelleen ajattelua ja työntekijöiden kuulemista siinä, miten työelämän kuormitustekijät kääntyvät voimavaroiksi ja vetovoimaksi. Onko esimerkiksi työsuhteen muodot työntekijöille elämänvaiheisiin soveltuvia? Millaiset työvuorot tuovat sekä joustoa että jaksamista? Entä miten työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan niin strategisessa kuin päivittäisessä johtamisessa? Parhaimmillaan sote-alan johtaminen tuottaa työhyvinvointia ja työyhteisö toimii voimavarana. Se edellyttää hyvää johtajuutta lähiesihenkilöiden ohella kaikilla organisaation tasoilla.
Jokaiselta sote-alan johtajalta kysytään nyt: Millä tolalla tämä asia on Sinun organisaatiossasi? Ja mitä tarvitset tilanteen muuttamiseksi?
Kirjoittaja on ennen FCG:llä työskentelyään toiminut HUS Akuutissa vastaten 900 hengen hoitohenkilöstöstä päivystyksissä ja ensihoidossa viidessä HUS -sairaalassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
