Ilmi™ ilmastovaikutusten arviointi

Tulevaisuuden sote-palvelut ovat hiilineutraaleja

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämän tavoitteen saavuttamisessa myös sote-sektorilla on merkittävä rooli, sillä sote-sektori tuottaa 6,5% kulutusperustaisista päästöistä. Tällä sektorilla tehtävillä ratkaisuilla ja päivittäisillä valinnoilla on vaikutusta, sillä peräti 420 000 työntekijää Suomessa toimii sote-palveluissa.

Hiilijalanjäljen ja ympäristövaikutusten kartoitus on nouseva näkökulma sote-toimintaan. Ympäristön kannalta tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi hankinnat, kuljetukset tai asiakkaiden ja henkilöstön liikkuminen.

Sote-palveluiden vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon

Ilmasto- ja päästökysymykset ulottuvat myös sote-toimijoihin ja -palveluihin, joita on perinteisesti tarkasteltu asiakastoiminnan, toiminnan organisoinnin, kustannus- ja prosessitehokkuuden kannalta. Niillä on kuitenkin paljon vaikutuksia ympäristöön. Esimerkiksi asiakas- tai potilasliikenteellä, tavaraliikenteellä, jätevirroilla ja toiminnassa tarvittavien ravitsemuskeskuksilla on moninaisia ympäristövaikutuksia, jotka tulee huomioida toiminnan kehittämisessä.

Sote-palveluiden hiilijalanjäljen tuntemisessa ja johtamisessa keskiössä on kestävä ja ympäristökuormaa vähentävä palvelutuotanto.

Sote-palveluissa on viime vuosina kehitetty vauhdilla kestävän kehityksen asiantuntijuutta, ympäristötietoisuutta ja -käytäntöjä sekä indikaattoreiden käyttöä energiakulutuksen vähentämiseksi. Alalle ulottuu myös ilmastojohtaminen, jolloin esimerkiksi suunnitelma ympäristösertifikaatin käyttöönotosta on osa johtamisjärjestelmää. Tilaa lisäkehittämiselle on kuitenkin runsaasti, jotta tulevaisuudessa myös sote-palvelut toimivat hiilineutraalisti.

Lähtötilanne pitää tuntea, jotta tulevaisuudessa voi tehdä tietoisia valintoja

Sote-palveluilla on monenlaisia vaikutuksia ympäristöön ja toisaalta ilmastonmuutoksen takia myös sote-sektorin on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Jotta muutokseen sopeutuminen on mahdollista, hyvinvointialueiden merkittävimpänä sote-palveluiden tuottajana on tiedettävä oman toimintansa ilmastovaikutukset ja lisääntyvät ilmastoriskit. Myös ilmastolainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan.

Lähtötilanteessa on olennaista selvittää merkittävimmät päästölähteet ja niiden määrät. Sen jälkeen voidaan tunnistaa, mihin päästölähteisiin on mahdollista vaikuttaa.

Toimilalan merkittäviä päästölähteitä ovat mm. hankinnat, lääkket, toimitilat, liikkuminen, ruokapalvelut ja jätteet. Päästölaskennan avulla lähtötilanteesta saadaan kokonaiskuva.

Ilmi™ ilmastovaikutusten arviointi tuo palveluntuotannon vaikutukset ilmastoon ilmi

Sote-konsulttimme ja ilmastoasiantuntijamme yhdessä auttavat sote-toimijoita

saamaan tilannekuvan palvelutuotannon vaikutuksista ilmastoon faktojen kera
ymmärtämään toimintaympäristöä paremmin ilmastokriisin aikana
parantamaan toimijoiden omia edellytyksiä toimimaan ilmastovastuullisesti.

Terveydenhuollon ammattilainen pitelee tablettia.

Lue, miten PHHYKY selvitti oman hiilijalanjälkensä

FCG määritti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hiilijalanjäljen Päijät-Hämeen sote-palvelutuotannossa. PHHYKY on sote-alan selkeä edelläkävijä vastuullisuudessa ja ympäristötyössä.

Lue koko tarina

Kattava osaamispohja varmistaa hyvän kumppanuuden

Autamme sote-palveluiden organisaatioita tunnistamaan hiilijalanjälkeensä vaikuttavat tekijät ilmastovaikutusten arvioinnilla sekä luomaan kestäviä ratkaisuja, joiden kautta ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin on mahdollista päästä.

Laaja-alainen osaamisemme antaa meille tähän työhön hyvät eväät. Tunnemme sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja prosessit ja olemme toimineet alan asiantuntijatahona vuosikymmenten ajan. Olemme myös hiilineutraalin kiertotalouden, ympäristö- ja ilmastovaikutusten sekä hiilijalanjäljen laskennan asiantuntija.