YTHS:n tuotannon arvioiminen ja kustannusten korvausmallin kehittäminen

Aloituspäivä
Lopetuspäivä

YTHS:n tuottamat palvelut laajenevat koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita Suomessa, koska laki korkeakoulujen opiskeluterveydenhuollosta muuttaa vuoden 2021 alusta lähtien Kelan roolin palvelujen rahoittajasta myös niiden järjestäjäksi. YTHS:n piirissä olevien opiskelijoiden määrä lähes kaksinkertaistuu ja palveluita järjestetään nykyistä useammalla paikkakunnalla. 

Kelaa tulevana palvelujen järjestäjänä kiinnosti YTHS:n palveluiden tuotannon määrä ja tuotantokustannukset. Lisäksi Kela oli kiinnostunut vaikuttavuutta osoittavien indikaattoreiden tunnistamisesta ja niiden soveltavasta käytöstä korvauskäytäntöjen perusteeksi. Tutkimushankeen tarkoituksena oli osaltaan luoda tietopohjaa YTHS:n järjestämien opiskeluterveydenhuollon korvauskäytäntöjen uudistamiselle. Vastaavaa rekisteritutkimusta opiskelijoiden terveyspalvelujen käytöstä ei ole tehty aiemmin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ehdotus YTHS:n toiminnan seurantaan toteutettavissa olevista palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden indikaattoreista. 

Takautuvan rekisteritutkimuksen lähtöaineistona oli vuoden 2016 YTHS:n palveluita käyttäneiden opiskelijoiden käyntitiedot. Lähtöaineistoon yhdistettiin saman vuoden ajalta samojen opiskelijoiden muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttötiedot Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekistereistä (AvoHilmo ja Hilmo) ja KELA:n hammaslääkärin, yksityislääkärin ja yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta maksettujen korvausten rekistereistä. Aineistot yhdistettiin potilaskohtaisesti käyttäen pseudonymisoitua henkilönumeroa. 

Opiskelijoiden käynti- ja hoitojaksotiedot ryhmiteltiin käyttäen FCG:n hallinnoimia Primary Care Diagnosis Related Groups (pDRG) ja Episodipotilasryhmitys (EPR) -potilasryhmittelyjä, jotka perustuvat käyntien ja hoitojaksojen yhteydessä kirjattuihin ICD10-luokituksen mukaisiin diagnoosikoodeihin ja ICPC2-luokituksen mukaisiin käynnin syy -koodeihin. Ryhmittelyn lopputuloksena kuvattiin opiskelijoiden käyntien ja hoitojaksojen aikana hoidetut terveysongelmat sekä niiden hoidosta muodostuneet hoitokokonaisuudet yhden vuoden ajalla. 

YTHS:n tuottamien palvelujen kustannukset kohdennettiin kuhunkin palveluja käyttäneeseen opiskelijaan kustannus per asiakas -laskentamenetelmällä. Muiden julkisten terveyspalveluiden kustannustietoina käytettiin THL:n Hilmo-aineiston kustannustietoja tai niiden puuttuessa joko valtakunnallisia DRG-painokertoimia tai yksikkökustannuksia. Kustannustiedot yhdistettiin opiskelijoiden palvelujen käyttöön ja palvelujen käytön syyt sisältävään ryhmiteltyyn dataan.  

Tutkimushankkeen tuloksena saatiin kuva YTHS:n tuottamien palveluiden sisällöstä ja opiskelijoiden palvelutarpeista. Tuloksena kuvattiin pääasiallisten terveysongelmien ja niiden hoidosta syntyneiden hoitokokonaisuuksien kustannukset. Rekisteriaineiston pohjalta ei voitu suoraan nimetä vaikuttavuusindikaattoreita, joita voitaisiin käyttää kapitaatiokorvauksen pohjana. Tutkimuksessa kuitenkin tunnistettiin YTHS:n palveluja käyttäneiden opiskelijoiden yleisimmät terveysongelmat ja niihin kohdistunut palvelujen käyttö ja kustannukset. Hoitokokonaisuuden tarkastelussa kuvattiin palvelujen monikäyttö tiettyjen terveysongelmien hoidossa. 

Terveysongelma- ja hoitokokonaisuuskohtaisen tarkastelun mahdollistavat tutkimuksessa käytetyt asiakasryhmittelyt ja hoidon kustannusten kohdentamisessa käytetty asiakaskohtainen kustannuslaskenta. Lue tutkimuksesta lisää Kelan sivuilta https://www.kela.fi/tutkimus

Voit kysyä tästä referenssistä meiltä lisää

Kun lähetät lomakkeen, asiantuntijamme voi olla sinuun yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojakäytäntömme.