Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vaikutusten ennakointi hillitsemisen rinnalle
Suomen Ilmastopaneeli nosti esiin syyskuisessa raportissaan sen, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on suhtauduttava yhtä kiireellisenä ja kriittisenä asiana kuin sen hillitsemiseen. Kasvihuonepäästöjen leikkaaminen on tärkeää, mutta se vaikuttaa ilmastoon viiveellä. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin totta jo nyt. Nyt on kiinnitettävä katse siihen, miten sen vaikutuksia ennakoidaan ja arvioidaan – ja siihen, miten vaikutuksiin varaudutaan ja toisaalta sopeudutaan, kirjoittaa FCG Finnish Consulting Groupin kaupunkisuunnittelun liiketoimintaa johtava Jan Tvrdy.
Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPCC) tuorein raportti osoittaa, että Euroopassa lämpötilojen odotetaan nousevan jopa nopeammin kuin muualla maailmassa. Konkreettisesti IPCC:n arvion mukaan se tarkoittaa muun muassa sitä, että kylmien ja pakkaspäivien määrä tulee vähentymään. Kosteus yleistyy Pohjois-Euroopassa talvisin. Rankkasateiden ja tulevien ennustetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen ylittäessä 1,5 °C. Metsäpalojen riski meilläkin lisääntyy. Rannikkoalueiden tulvat lisääntyvät, kun merenpinnan muutokset yleistyvät ja kiihtyvät.
Vaikutukset vaihtelevat paitsi maanosien välillä, myös maiden sisällä. Jo Suomenkin kokoisessa maassa vaikutuksissa on Suomen Ilmastopaneelin tekemän kattavan selvityksen mukaan vaihtelua. Millaisiin toimiin pitäisi siis ryhtyä?
Kaavoitus- ja rakennuslaki tulee edellyttämään sopeutumistoimia
Syyskuun lopussa lausuntokierrokselle lähtenyt nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain korvaava kaavoitus- ja rakentamislakiluonnos pyrkii vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Ilmastonäkökulmat ovat lakiluonnoksessa painottuneet, ja näin ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen heijastuvat siinä kautta linjan.
Sopeutumiseen jatkossa suorastaan velvoitettaisiin: Lakiluonnoksesta löytyy ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa koskeva säännös, jonka mukaan niissä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi varauduttava lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin sekä muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja riskeihin.
Ilmastonmuutoksen kanssa elämään oppiminen on monen tekijän summa
Euroopan Unionin komissio esitteli heinäkuussa 2021 massiivisen noin 4 000 sivua sisältäneen lakipaketin, jolla pyritään auttamaan Eurooppaa vihreässä siirtymässä. Se asettaa suuntaviivat ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja kasvihuonepäästöjen vähentämiselle.
Tämän prosessin rinnalla tarvitaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla kolmea asiaa: Vaikutusten ennakointia, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin varautumista sekä sen mukanaan tuomiin vaikutuksiin sopeutumista.
Jotta nämä kolme asiaa voivat toteutua, tarvitaan taustalle kahta vahvaa tekijää: Systemaattista ilmastojohtamista sekä vaikuttavuus- ja faktapohjaista päätöksentekoa. Näitä ei ole ilman vahvaa osaamista.
Nämä tekijät yhdessä – ilmastonmuutoksen hillintä, siihen kokonaisvaltainen sopeutuminen ennakointeineen sekä tätä kaikkea eteenpäin vievä johtaminen ja päätöksenteko – ovat se tapa, jolla ilmastonmuutokseen liittyvää valtavaa globaalia, paikallisesti vaikuttavaa haastetta taklataan.
Millaisia asioita vaikutusten ennakointi, ilmastonmuutokseen varautuminen sekä siihen sopeutuminen voivat sitten pitää sisällään?
Vaikutusten ennakointi: Metsäpalojen riskit ja hiilivarastot
Vaikutusten ennakoinnissa on kyse siitä, että ymmärrämme, millaisia ilmiöitä ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan, ja millaisia seurauksia noiden ilmiöiden realisoitumisella voi olla.
Metsä- ja maastopalot ovat luonnollinen osa ekosysteemejä, mutta erityisesti suuret palot voivat aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista, taloudellista ja ekologista tuhoa. Metsäpaloriskin ei odoteta saavuttavan meillä Suomessa samanlaista mittakaavaa kuin olemme kuluneena kesänä nähneet eri puolilla maailmaa ja Etelä-Euroopassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä paloille suotuisat olosuhteet tulevat myös pohjoisessa Euroopassa yleistymään. Kun ilmasto lämpenee, metsänpohjan paloaines kuivuu entistä nopeammin, palot toistuvat useammin ja niin paloala kuin hiilipäästöt kasvavat.
FCG oli Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä laskemassa maankäytön hiilivarastoja ja hiilinieluja. Laskennassa koko Hämeessä yhteenlasketun hiilivaraston määräksi saatiin noin 106 446 000 tonnia C. Hehtaaria kohti hiilivaraston arvot (C) vaihtelevat alueittain merkittävästi, mutta keskimäärin ne ovat noin 123 tonnia C hehtaaria kohti. Vaikka laskennan tarkoituksena oli luoda kuntakohtaista kasvihuonekaasutasetta, voidaan samaa aineistoa käyttää ennakoimaan, millaisia vaikutuksia laaja-alaisella maasto- tai metsäpalolla alueella voisi olla esimerkiksi hiilen ilmakehään vapautumisen kautta. Tämä tieto auttaa ennakoimaan metsäpaloriskialueita ja suunnitelmallisesti varautumaan riskeihin.
Ilmastonmuutokseen varautuminen: Tulvariskihallintasuunnitelmat
Ilmastonmuutos synnyttää ilmiöitä, joilla on moninaisia vaikutuksia elinympäristöömme. Vaikutuksiin emme voi aina vaikuttaa, mutta voimme ja meidän täytyy varautua niihin. Lisääntyvät sademäärät ja tulvat ovat IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpenemisestä seuraavia ilmiöitä, jotka ovat tuttuja meillä Suomessakin.
Suomen Ilmastopaneelin tuoreessa selvityksessä kävi ilmi, että meillä merkittäviin tulvariskialueisiin kuuluvat pääasiassa rannikkoalueet sekä muutamat sisämaan vesistöalueet.
Alueellisilla ELY-keskuksilla ja tulvaryhmillä on vastuu tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta. Hallintasuunnitelmissa tarkastellaan muun muassa käsittelyssä olevan vesistöalueen tulvien ennustamista ja pelastustoimen suunnittelua tulvien tapahtuessa.
Viime ja tämän vuoden aikana FCG laati Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tulvasuunnitelmat ja ensimmäisen kerran myös digitaalisina: Nyt jokainen alueella asuva tai asiasta kiinnostunut ihminen voi helposti tutustua Pohjois-Pohjanmaan eri jokien vesistöalueiden suunnitelmiin, jopa yksittäisen rakennuksen tarkkuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen alueen asukas ja toimija voi varautua mahdolliseen tulvatilanteeseen sekä laatia oman tulvariskienhallintasuunnitelmansa.
Tulvahallintasuunnitelmia on perinteisesti päivitetty kerran kuudessa vuodessa. Digitaalisuus tuo kuitenkin mukanaan mahdollisuuden hallintasuunnitelmien tiheämpään päivittämiseen olosuhteiden muuttuessa. Lisäksi interaktiivisissa kartoissa käytetään ajan tasalla olevaa viranomaisten paikkatietoa, mikä lisää hallintasuunnitelmien käytettävyyttä ja luotettavuutta.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Lämpösaarekeilmiö ja viherkerroin
Ilmastonmuutos pakottaa meidät pohtimaan uudella tavalla sitä, miten suunnittelemme rakennettua ympäristöä ja kaupunkeja. Esimerkiksi talvet ja kesät muuttavat muotoaan, ja kaupunkeja täytyy suunnitella sellaisiksi, että ihmiset pystyvät niissä elämään lämpötilojen noustessa tai laskiessakin.
Hyvä esimerkki tällaisesta sopeutumisen suunnittelutyökalusta on viherkerroin, Viherkerroin kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Sen avulla voidaan siten varmistaa riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla. Viherkerrointa on sovellettu suunnittelussa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella.
Riittävän laajan viherpinta-alan säilyminen tonteilla on tärkeää, sillä kaupunkien keskustoissa on usein korkeampi lämpötila kuin ympäröivillä alueilla. Ilmiötä kutsutaan lämpösaarekkeeksi, ja se syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalämmöstä sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä. Lisäksi viemäröinnin vuoksi sadevesistä johtuva vähäisempi haihdunta kohottaa lämpötiloja kaupungissa, kun vain pienehkö osa sadevedestä haihtuu ilmaan vesihöyrynä ilmaan samalla lämpöenergiaa itseensä sitoen.
Puut haihduttavat suuria määriä vettä, mikä viilentää lehvästöä ja ilmaa sen ympärillä. Ilman lämpötila saattaa olla puiden haihdutuksen ja varjostamisen ansiosta 1–5 °C alempi kuin ympäristössä. Varjossa oleva pinta taas voi olla 11–25 °C viileämpi kuin varjostamaton pinta. Puiden viilentävä vaikutus rakennusten läheisyydessä auttaa siis säästämään energiaa jäähdytyksestä ja samalla lieventää urbaania lämpösaarekeilmiötä. Puiden jäähdyttävä vaikutus kesällä voi olla jopa 95 kWh/puu. Talvella kylmässä ilmastossa puut toimivat esimerkiksi tuulensuojina ja yhden puun lämmittävä vaikutus ja sitä kautta lämmityskustannuksia alentava vaikutus voi olla jopa muutaman euron lämmityskautta kohden.
Kunnissa ratkaistaan paljon – ilmasto-osaavalla johtamisella
Tässä esittelemämme ratkaisut ovat esimerkkejä siitä, miten merkittävä rooli nimenomaan alueellisella ja paikallisella tasolla – kunnilla – on ilmastotyön edistämisessä. Vaikka ilmastonmuutokseen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvä ohjaus ja lainsäädäntötyö tapahtuu muualla kuin kunnissa, niiden tahtotila ja tavoitteet tulevat todeksi paikallisella tasolla.
Ilmastotavoitteiden, mutta myös ilmastonmuutoksiin sopeutumisen toteutumiseksi kunnissa tarvitaan määrätietoista johtamista. Kuntaliiton aloittama ILMAVA, joka on kuntien ilmastotavoitteita tukeva valmennus kuntien ylimmälle johdolle, antaa hyviä eväitä tähän.
Kuntien jokapäiväisen ja arkisen johtamisen rinnalla tarvitaan myös päätöksentekoa, joka pohjautuu ennakoivaan vaikuttavuusarviointiin ja realistisiin toteutussuunnitelmiin. Ilmastotoimien lähtökohdat tulisi pohjata tyypillisesti neljän eri näkökulmaan: ihmisiin, ympäristöön, organisaatioon ja talouteen. Lisäksi ilmastotoimien vaikutuksia tulisi voida seurata systemaattisesti ja läpinäkyvästi konkreettisen vaikuttavuuden todentamiseksi. Yhteisenä tavoitteenahan ilmastotoimissa on toteuttaa kaikille – erityisesti tuleville sukupolville – miellyttävä ja turvallinen yhdyskuntarakenne.
Ilmastonmuutosta ei ole helppo peruuttaa. Sitä kannattaa ja pitää hidastaa. Tämän rinnalla ei voida kuitenkaan unohtaa sitä, että sen mukanaan tuomiin ilmiöihin ja riskeihin pitää myös sopeutua ja varautua niin yhdyskuntarakenteen, liikenneverkoston, kunnallistekniikan ja viheralueverkoston suunnittelussa.
