Nuorten kävelevä kaupunkilabra on kaupunkikehittämisen asiantuntijamme Jani Päiväsen luotsaama uusi menetelmä, jota kehitellään ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman sosiaalisen kestävyyden kokeiluissa.

Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelu
Liikenne
Liikenne
Rakentaminen
Rakentaminen

Otaniemen lukiossa vietettiin syyskuun alussa iltapäivää kaupunkisuunnittelun ja kävelykierrosten merkeissä.

- Meillä on tässä istumapaikkoja ja kukkaistutuksia, siinä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta ehkä niin alueesta tulisi viihtyisämpi ja ihmiset tykkäisivät olla siellä, Otaniemen lukion oppilaat hahmottelevat projektinsa viimeistelyvaihetta.

- Onhan se uudenlaista maisemointia tuolla alueella. Ei tarvitse löytää uutta ideaa, sillä käytännössä suurin osa ideoista on jo jonkun toisen keksimiä. Samat ideat voivat toimia hyvin eri konteksteissa, Nuorten Akatemian Anni Heliste kannustaa ryhmää.

Mentelmässä tehdään havaintoja myös nettisovelluksen avulla.

Kaupunkikehittämisen ei tarvitse aina olla uutta ja uniikkia 

Kaupunkilabrassa kyse on menetelmästä, jolla nuoret voivat itse arvioida ja analysoida omia päivittäisiä kävelyreittejään ja oleskeluympäristöään ja luoda näihin uusia ideoita ja parannuksia. Odotuksissa on, että menetelmää pystytään myöhemmin laajentamaan niin Suomessa kuin muualla maailmassa. 
 
Otaniemen kaupunkilabrassa nuoria ohjaa Nuorten Akatemian Anni Heliste ja Heidi Rosbäck  vankalla kokemuksella. Nuorten Akatemian osallisuus kävelevissä kaupunkilabroissa on luonteva, sillä organisaation päätehtävänä on juuri nuorten osallisuus, sen tukeminen ja nuorten ideoiden tuominen aikuisten maailmaan. Kaupunkilabran työpajoissa nuorten ääntä ja havaintoja kuullaan monipuolisen menetelmän avuin. Käytössä on niin kirjallisia tehtäviä, havainnointia ympäristössä labraa varten suunnitellun sovelluksen ohjaamana kuin ryhmätyötä kehitys- ja parannusehdotuksia muodostaen ja esitellen. 

Labran loppua kohdin tunnelma tiivistyy ja innostus kohoaa. Meneillään on ideointitehtävä, jossa nuoret luonnostelevat parannusehdotuksensa kalvolle ja käyvät kuvaamassa sen oikeassa kohteessa. Parannusehdotuksia rakentuu niin Otaniemen keskustaan kuin viheralueellekin. Aalto-yliopiston päärakennuksen Ainonaukiolle hahmotellaan elävää musiikkia, vesiaiheita, tilataidetta ja istuinryhmiä, puistoakselin varteen istutuksia ja valaisimia. Luokassa viriää hyvää keskustelua siitä, mikä tekee tilasta elävän.

Kaupunkilabrassa osallistetaan nuoria kaupunkisuunnitteluun

Iltapäivän aikana on koettu hyvä alku johonkin uuteen. Matkan varrella myös mietityttää, kuullaanko nuoria tai heidän ehdotuksiaan, ja luokan it-velhot antavat suoraa palautetta sovelluksen toiminnoista.
- Juuri tällaista asioiden tarkastelua haluamme kaupunkilabrassa nostaa esiin. Yhdessä iltapäivässä saa hieman avattua vaikkapa julkisen tilan suunnittelun kokoista aihetta. Lopputuloksena saamme kuitenkin jo konkreettisia näkemyksiä nuorilta. Lisäksi tämä on kokeilu, jossa menetelmää kehitetään kerta kerran jälkeen. Tarkoitus on testata menetelmää myös eri ikäisillä lapsilla ja nuorilla, jolloin työpajan tehtäviäkin joudutaan aina miettimään ikätasolle sopiviksi, Jani Päivänen sanoo. 

Espoon kaupunki on mukana kaupunkilabrassa

Takapulpetissa on kaupunkikehittämisen iltapäivässä hiljaista. Siellä istuu Sampo Sikiö Espoon kaupunkisuunnittelusta tekemässä muistiinpanoja päivän aikana esitetyistä ideoista ja havainnoista. 

- Tällaiset projektit ja menetelmät antavat meille kullanarvoista tietoa, sillä hahmottelemme kaupunkikehityksessä jo nyt elämää tulevaisuuden kaupungissa. Siksi meille on tärkeää, että pystymme osallistamaan ja ottamaan huomioon lapset ja nuoret jo suunnitteluvaiheessa, Sampo Sikiö sanoo.

Espoon kaupungin ohella kaupunkilabrassa ovat mukana Tampere ja Kangasala, joissa toteutetaan syksyn aikana vastaavanlaiset osallistamisen työpajat.