Ratkeaako lastensuojelun kriisi lisäämällä työntekijöitä?
Lastensuojelun ongelmat ovat olleet esillä mediassa, ja niistä on huomattanut myös oikeusasiamies. Valtioneuvoston asettama uudistamistyöryhmä esitteli kuun alussa raporttinsa lastensuojelun vaativan sijaishuollon tilanteesta.
Työryhmän ensisijaisena tehtävänä oli tarkastella eniten oirehtivien lasten ja nuorten palveluita. Ensimmäisinä kehitystoimena työryhmä näkee sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämisen. Sen lisäksi lainsäädäntöä tulisi täsmentäntää.
Vuodesta 2022 alkaen lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla enintään 35 lasta asiakkaana. Työryhmän mukaan vaje on noin 2 000 työntekijää.
– Lastensuojelun asiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Onko haasteisiin puututtu riittävän ajoissa? Ne näkyvät yleensä varhain, FCG:n erityisasiantuntija Satu Kainulainen kysyy.
Satu Kainulaisella on vuosien kokemus sekä lastensuojenlun asiakastyöstä että sen kehittämisestä organisaation ulkopuolisena konsulttina. Vaikka resurssit ovat olleet ja ovat niukat, Satu on yhä vakuuttuneempi siitä, että osallistet pitää saada aidosti keskusteluun ja keskustelussa merkitykselliset asiat esiin. Vain siten saadaan selville, missä mennään ja mitä tavoitellaan.
Myös johtamisen tulee perustua reaaliaikaiseen ja kattavaan tilannekuvaan asiakkaan tilanteesta.
Nykyisin panostetaan paljon henkilöstöjohtamiseen, mutta johtaminen vaatii myös vahvaa kustannus- ja prosessiosaamista. Johtamisen taustalla on aina organisaation strategia ja tavoitteet palveluille sekä niiden vaikuttavuudelle. Toiminnan ja johtamisen kuuluu olla läpinäkyvää.
Työkaluja lastensuojelun asiakaskohtaamiseen
Satu Kainulainen tietää omasta kokemuksestaan, että kiireen takia asiakaskohtaamisissa ei aina päästä kipukohtiin tai niitä ei ehditä riittävästi käsittelemään. Lisäresurssit luonnollisesti helpottavat tilannetta, mutta niin myös menetelmät, joilla olennaiset asiat saadaan nopeammin esiin ja keskustelu käyntiin.
– Korostan eri toimijoiden vastuuta ja roolia yhdessä tekemisessä. Tuntuu siltä, että lastensuojelun asiakkaat ovat jo saaneet osansa optimoinnista. Varhaisen tuen palveluihin tulee satsata, henkilöstöä kouluttaa ja vastuuttaa ilmoituksen tekoon, jos lapsesta herää huoli, Satu Kainulainen sanoo.
ARVOA®-menetelmässä lapsi, vanhempi ja sosiaalialan ammattilainen täyttävät kukin arviointilomakkeen, jolla kartoitetaan perheen voimavaroja ja riskiteijöitä. Lomakkeet ovat lapsen, perheen ja työntekijän työväline tapaamisissa, ja vastaukset toimivat keskustelun pohjana tilannearvioissa ja palvelujen suunnittelussa. Kun arviointeja verrataan aiempiin, toimintakyvyn muutos ja palveluiden vaikuttavuus saadaan näkyväksi. Raportista näkee myös, mistä kysymyksistä ja vastauksista kyseiset voimavara- tai kuormitustekijäpylväät muodostuvat.
FCG kehittää ja ylläpitää ARVOA®-menetelmää, joka sai rekisteröinnin viime kuussa. Kyseessä on kuitenkin jo vuosina 2013-2018 Kuntaliiton lastensuojelun vaikuttavuusmittarin tutkimusprojektissa kehitetty menetelmä, jonka oikeudet siirtyivät FCG:lle viime vuonna. Sen jälkeen mm. sovelluksen raportointiominaisuuksia on kehitetty niin, että ne palvelevat organisaation tiedolla johtamisesta ja vertailtavuutta eri yksiköiden välillä. Näin raporttien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena.
