Mistä kuntien elinvoima rakentuu?
Kuntien elinvoima on teema, josta puhutaan paljon, mutta jota on perinteisesti ollut vaikea määritellä täsmällisesti. Sitä onkin luonnehdittu eräänlaiseksi ”saippuaksi”, josta on haastavaa saada otetta. Tämä näkemysteksti johdattaa selkeästi teemaan.
Kuntien elinvoima, vetovoima ja pitovoima (EVP)
Elinvoiman ytimen ymmärtämiseksi on FCG:n ja MDI:n asiantuntijat ovat kehittäneet EVP-indeksin, joka jakaa tarkastelun elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan.
- Elinvoima kuvaa aluetaloudellisia ja kasvuun liittyviä tekijöitä, kuten tulonsaajien mediaanituloja ja työllisyysastetta.
- Vetovoima on alueen houkuttelevuutta ja haluttavuutta ulkopuolisten silmissä.
- Pitovoima taas kertoo siitä, miten kunta onnistuu pitämään kiinni nykyisistä asukkaistaan
EVP-indeksiin valitut elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa kuvaavat muuttujat kertovat, mistä kunnan elinvoima koostuu ja millä osa-alueille kunnalla menee hyvin ja missä olisi puolestaan petrattavaa.
Erot alueiden elinvoimaisuudessa ovat suuria
Kun elinvoimaa tarkastellaan elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kautta, myös kuntien väliset erot piirtyvät aiempaa selkeämmin esiin. Osa eroista selittyy kuntien erilaisilla olosuhteilla ja lähtökohdilla, mutta tulosten mukaan kehitys ei määräydy vain niiden perusteella.
Helmikuussa 2026 päivitetyn EVP-indeksin tulosten mukaan kuntien eriytyminen kasvaa. Isoja eroja voidaan havaita etenkin rannikon, eteläisen Suomen ja Keski- ja Itä-Suomen välillä. Eriytymistä on etenkin maaseutumaisten kuntien osalta.
Vaikka monessa kunnassa painiskellaan elinvoiman kohentamisen kanssa ja kehitysnäkymät koetaan haastavina, löytyy onnistujia ympäri Suomea. Esimerkiksi Lapin kunnat, kuten Kittilä ja Kolari, ovat nousseet tilastoissa korkealle hyvien taloudellisten olosuhteiden ja vetovoiman ansiosta. Seutukaupungeista Kauhavan tulos parani huomattavasti vahvistuneen yritystoiminnan ansiosta.
Pehmeät tekijät elinvoiman rakentajina
EVP-indeksin tulokset kertovat siitä, että pelkän kovan elinvoiman lisäksi veto- ja pitovoimalla on entistä suurempi merkitys kuntien kehitykselle. Kunnan positiivinen tulevaisuus ja kehitys ei siis nojaa yksin uusiin yritysalueisiin, työpaikkoihin ja talouteen, vaikka ne ovatkin tärkeä osa kokonaisuutta. Entistä enemmän merkitystä on sillä, kuinka houkuttelevana kunta nähdään ja kuinka siellä viihdytään.
Keskusteluissa ja esimerkiksi kuntien strategiatöissä painotus on ollut pitkään vetovoiman vahvistamisessa. Huomiota ja painopistettä tulisi kuitenkin suunnata vahvemmin pitovoimaan. EVP-indeksin päivityksestä vastanneen MDI:n asiantuntijan Niklas Aron mukaan etenkin pidemmällä aikavälillä alue ei hyödy vetovoimasta, ellei pitovoima ole kunnossa. Jos alue ei pysty pitämään alueelle houkuteltuja asukkaita, on vetovoiman eteen tehty turhaa työtä. Hyvä esimerkki on maahanmuutto, josta lähes kaikki kunnat saavat muuttovoittoa, mutta suurin osa kunnista kärsii muuttotappiota maahanmuuttajien jatkomuutoista.
Lopulta elinvoiman kannalta ratkaisevaa on se, miten hyvin kunta onnistuu yhdistämään kovat ja pehmeät tekijät. Työpaikat, yritykset ja investoinnit luovat perustaa, mutta pysyvää elinvoimaa syntyy vasta silloin, kun ihmiset kokevat kunnan hyväksi paikaksi asua, rakentaa arkea ja suunnitella tulevaisuutta. Siksi pitovoima ei ole elinvoimapolitiikan sivujuonne, vaan yksi sen keskeisistä onnistumisen ehdoista.
Kiinnostuitko? Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää:
