Vältettävissä olevat menetykset alkavat lapsuudesta – lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen vastuu
Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi vaikuttavimmista tavoista edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Ennaltaehkäisevä työ, turvalliset kasvuympäristöt ja yhteisöllinen vastuu vähentävät vältettävissä olevia menetyksiä sekä vahvistavat tulevaisuuden hyvinvointia.
Vaikuttavuudesta puhutaan tällä hetkellä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Samalla tiedämme, että hyvinvoinnin ja terveyden suurimmat hyödyt syntyvät harvoin yksittäisistä palveluista tai projekteista. Ne syntyvät arjessa, kasvuympäristöissä ja yhteisöissä.
Vaikuttavuus syntyy ennaltaehkäisystä, ei pelkästään korjaavista palveluista
Etelä-Karjalassa on lähdetty liikkeelle Islannin mallilla. Mallin ydin on yksinkertainen, mutta samalla radikaali: lapsen tai nuoren hyvinvointi ei ole vain kodin, koulun, harrastusten tai palvelujärjestelmän asia, vaan kaikkien yhteinen vastuu. Sen sijaan että keskityttäisiin vain jo syntyneisiin ongelmiin, pyritään vahvistamaan niitä tekijöitä, jotka suojaavat lapsia ja nuoria jo ennen ongelmien ilmaantumista.
Ajatus ei kuitenkaan ole uusi. Suomessa muun muassa Matti Rimpelä on vuosien ajan korostanut lasten kasvuympäristöjen merkitystä ja yhteisöllistä vastuuta. Samalla periaatteella toimivat monet suomalaisetkin toimintamallit: hyvinvointi rakentuu jokapäiväisissä kohtaamisissa, osallisuudessa, turvallisissa aikuisissa ja mielekkäässä tekemisessä. Silti käytännössä toimimme usein toisin. Vastuut jakautuvat sektoreittain, palvelut organisaatioittain ja tavoitteet hallinnollisiksi siiloiksi. Kun ongelmat näkyvät nuoren elämässä, etsitään helposti vastuullista toimijaa, vaikka pitäisi etsiä yhteistä ratkaisua.
Mitä vältettävissä olevat menetykset kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnista?
PYLL-tarkastelut tuovat tähän keskusteluun kiinnostavan näkökulman. Kun tarkastelemme vältettävissä olevia ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia, katsomme tavallaan vuosikymmenten päähän. Huumeiden käyttö, alkoholi, itsemurhat, tapaturmat tai monet myöhemmin ilmenevät sairaudet eivät yleensä synny yhdessä hetkessä. Niiden taustalla on usein pitkä ketju riskitekijöitä, kasautuvaa pahoinvointia ja puuttuvia suojaavia tekijöitä. PYLL kertoo lopputuloksen, mutta juurisyyt löytyvät usein paljon aikaisemmista elämänvaiheista.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on tehokasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
Juuri siksi lasten ja nuorten hyvinvointi on ehkä vaikuttavinta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mitä yhteiskunta voi tehdä. Kun onnistumme vahvistamaan turvallista kasvua, osallisuutta, mielenterveyttä, kouluyhteisöjen hyvinvointia ja mielekästä vapaa-aikaa, vaikutukset eivät näy vain tämän päivän hyvinvointimittareissa. Ne näkyvät vuosien päästä vähentyneinä inhimillisinä menetyksinä, parempana toimintakykynä ja pidempinä elinvuosina.
Vaikuttavuus rakentuu paljon ennen kuin ongelmat näkyvät
Voisikin olla aika siirtää keskustelu yksittäisistä palveluista yhteiseen vastuuseen. Sen sijaan että kysymme, kuka vastaa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, meidän pitäisi kysyä, miten me kaikki kannamme siitä vastuuta omassa roolissamme – koko kylä kasvattaa -tyyliin.
Vaikuttavuuden näkökulmasta tämä ei ole pehmeää puhetta. Se on ehkä kovinta mahdollista vaikuttavuustyötä. Jokainen nuori, joka löytää paikkansa yhteisössä, saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja välttyy myöhemmiltä ongelmilta, on samalla investointi tulevaisuuteen. Ja jokainen vältetty ennenaikainen menetys on muistutus siitä, että hyvinvointi rakentuu paljon ennen kuin ongelmat näkyvät tilastoissa.
Tule mukaan ilmaiseen webinaariin!
FCG:n Aamukahvit: Vaikuttavuutta hyvinvointialueille PYLL-verkostolla | 23.10.2026 klo 08:30 – 09:30
