Vesihuoltolaki uudistui – on jälleen ajankohtaista laatia vesihuoltosuunnitelma
Vuoden 2026 alusta voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat laatimaan vesihuoltosuunnitelman ja ylläpitämään sitä. Ensimmäinen uuden lain mukainen vesihuoltosuunnitelma on laadittava kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli vuoden 2027 loppuun mennessä. Suunnitelman tavoitteena on tukea vesihuollon kehittämistä ja järjestämistä koko kunnan alueella.
Vesihuoltolain mukainen velvoite suunnitelman laatimisesta kuuluu kunnalle riippumatta siitä, omistaako kunta itse alueensa vesihuoltolaitokset. Vesihuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä alueen vesihuolto- ja tukkuvesihuoltolaitosten kanssa. Tarvittaessa suunnitelma laaditaan yhteistyössä naapurikuntien ja muiden vesihuollon kannalta keskeisten toimijoiden kuten pelastuslaitoksen ja hyvinvointialueen kanssa.
Vesihuollon kokonaiskuva syntyy yhteistyössä
Vesihuoltoon liittyvää lähtötietoa kootaan esimerkiksi kuntien aiemmista vesihuollon kehittämissuunnitelmista, vesihuoltolaitosten laatimista suunnitelmista, pohjavesien suojelusuunnitelmista sekä vedenottamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden lupa-asiakirjoista, käyttö- ja ylläpitotiedoista. Suunnitelman tausta-aineistoina käytetään lisäksi kunnan maankäytön suunnittelun aineistoja ja investointiohjelmia.
Vesihuoltosuunnitelman tarkoituksena on koota kokonaiskuva siitä, miten vesihuolto on kunnassa järjestetty ja kuinka sitä tulisi tulevaisuudessa kehittää. Tarkastelu kattaa koko kunnan, myös ne alueet, joilla ei ole keskitettyä vesihuoltoa. Suunnitelma sovitetaan yhteen toteutuneen yhdyskuntakehityksen ja alueidenkäytön suunnittelun, kuten kaavoituksen ja maankäyttöstrategian kanssa. Suunnitelmassa tulee huomioida myös vesihuollon alueellinen yleissuunnittelu.
Vesihuollon tarpeet eivät pysy muuttumattomina. Väestön ja elinkeinotoiminnan muutokset, uudet asuin- ja teollisuusalueet, toisaalta harvenevat ja taantuvat alueet, ilmastonmuutos sekä olemassa olevan infrastruktuurin kehittämistarpeet vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja tulevina vuosina tarvitaan.
Mitä suunnitelmaan kirjataan?
Elinvoimakeskuksen huhtikuussa 2026 julkaisema Kunnan vesihuoltosuunnitelma jäsentää suunnitelman sisällön kahdeksaan osa-alueeseen. Kunnalla on silti liikkumavaraa siinä, miten asiat suunnitelmassa esitetään.
- Yleiskatsaus kunnan vesihuoltoon: nykyiset ja tulevat palveluiden käyttäjät ja tuottajat, kuten kunnan omistamat laitokset, vesihuolto-osuuskunnat ja muut toimijat, sekä suunnitteluun osallistuneet tahot.
- Yhdyskunta- ja väestökehitys: väestöennusteet, elinkeinorakenteen arvioitu kehitys ja kaavoitustilanne. Tietoja voi koota esimerkiksi kuntastrategiasta ja kaavoituskatsauksesta.
- Vesihuollon palvelutaso: tavoiteltu palvelutaso määritellään laitoskohtaisesti yhdessä kunkin vesihuoltolaitoksen kanssa, ja kunta päättää itse kuvauksen esitystavasta.
- Vesihuoltoyhteistyö: erityisesti yhteistyö vesihuolto-osuuskuntien kanssa, esimerkiksi niiden toiminnan tukeminen, yhdistäminen kunnan laitokseen tai yhteinen varautuminen.
- Toiminta-alueet ja järjestämisvelvollisuus: nykyiset toiminta-alueet ja niiden muutostarpeet, kuten uudet alueet, laajennukset tai supistukset, sekä alueet, joilla kunnalla voi olla järjestämisvelvollisuus (VHL 6 §).
- Vesihuoltopalvelujen tuottaminen: nykyiset ja suunnitellut tuottamistavat, vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn vaihtoehdot sekä yhteistyö muiden kuntien kanssa. Raakavesilähteiden riittävyys arvioidaan yleisellä tasolla, ja tietojen julkisuus harkitaan huolella.
- Omistajapolitiikka ja omistajaohjaus: miten kunnan omistamien tai sen määräysvallassa olevien laitosten ohjaus järjestetään ja mikä on kunnan rooli mahdollisissa vesihuolto-osuuskunnissa.
- Vesihuollosta vastaavat tahot: miten vesihuoltolain mukaiset valvonta- ja kehittämistehtävät ovat kunnassa vastuutettu hallintosäännössä (VHL 4 b §).
Vesihuoltosuunnitelma tukee myös tulevia päätöksiä
Vesihuollon ratkaisut ovat pitkäikäisiä ja investoinnit usein merkittäviä. Hyvä suunnitelma auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita ennen kuin niistä muodostuu kiireellisiä hankkeita sekä muodostamaan yhteistä näkemystä kunnan ja alueen vesihuoltotoimijoiden välille.
Ajantasaisessa viranomaisohjeistuksessa suositellaan vesihuoltosuunnitelman laatimista ennen vesihuollon toiminta-alueiden määrittämistä, koska suunnitelmassa kuvataan kunnan tavoitteita vesihuollon järjestämisestä sen eri osissa. Tyypillisesti suunnitelmassa esitetään toiminta-alueet ja niiden laajennus tai supistamistarpeet. Uudistuneen vesihuoltolain mukaan kunnan on hyväksyttävä vesihuoltolaitosten toiminta-alueet vuoden 2030 loppuun mennessä. Vesihuoltosuunnitelmassa esitetyt toiminta-aluekuvaukset eivät sellaisenaan ole sitovia, mutta ne toimivat myöhempien toiminta-aluepäätösten pohjana.
Parhaimmillaan työ antaa kunnalle laajemman ja paremman pohjan arvioida, missä vesihuoltopalveluja tarvitaan, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään ja millaisiin muutoksiin kannattaa lähitulevaisuudessa varautua.
Työ kannattaa käynnistää ajoissa
Kahden vuoden määräaika voi tuntua pitkältä, mutta suunnitelman laatiminen edellyttää lähtötietojen kokoamista, yhteistyötä alueen vesihuoltolaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa ja lausuntokierrosta ennen hyväksymistä.
Tyypillisesti suunnitelman läpivienti kestää kuudesta yhdeksään kuukautta, joten lain mukaisen aikataulun noudattaminen edellyttää suunnittelun aloittamista viimeistään keväällä 2027. Suunnitelmien lähtötietoaineisto on hyvin moninaista ja työ kannattaakin aloittaa selvittämällä, mitä voidaan hyödyntää sellaisenaan ja mitä on tarpeen päivittää. Myös ennen lakiuudistusta laaditut oppaat ja kehittämissuunnitelmat ovat soveltuvin osin käyttökelpoisia esimerkiksi palvelutason määrittelyssä.
Suunnitelma hyväksytään kunnan hallintosäännön mukaisesti ja julkaistaan verkossa. Mahdolliset salassa pidettävät tiedot kannattaa erottaa omiksi liitteikseen jo laadintavaiheessa, jotta varsinainen suunnitelma voidaan julkaista sellaisenaan.
Vesihuoltolain muutoksen myötä vesihuoltolaitoksille on asetettu velvoite laatia omaisuudenhallintasuunnitelma. Suunnitelmia laatiessa on hyvä tarkastella kunnan vesihuoltosuunnitelmaa ja vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Vaikka vastuut ja asiakirjat ovat erillisiä, niiden lähtötiedot, kehittämistarpeet ja investointinäkymät liittyvät monelta osin samoihin kysymyksiin.
Vesihuoltosuunnitelma kannattaa nähdä ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena muodostaa yhteinen ja ajantasainen näkemys kunnan vesihuollon tulevaisuudesta, eikä ainoastaan uutena lakisääteisenä velvoitteena.
Kiinnostuitko?
FCG auttaa kuntia vesihuoltosuunnitelmien laatimisessa ja työn käynnistämisessä. Meillä on sekä teknistä että taloudellista osaamista. Jos kokonaisvaltaisen suunnitelman laatiminen on kunnassasi ajankohtaista, voit pyytää meiltä tarjouksen työn toteuttamisesta tai hyödyntää valmista hankinta-aineistoa suunnitelman kilpailuttamiseen.
