Julkisen hallinnon suositusten mukaisesti kunnat  raportoivat vuodesta 2021 alkaen taloustietonsa Valtiokonttorin tietopalveluun. Samalla luokitukset muuttuvat. Muutoksella pyritään tehostamaan yhdenmukaisen ja ajantasaisen tiedon tuotantoa. Prosessi vaatii kunnilta huolellista valmistumista, mutta FCG:n asiantuntijat näkivät siinä myös mahdollisuuden. Yhdistämällä asiantuntijuutta palveluluokituksesta, verkostohankkeista ja kehityskonsultoinnista syntyi TIJO, Tiedolla johtamisen verkostohanke.

Organisaatio
Organisaatio
Verkostohankkeet
Verkostohankkeet
Kehityskonsultointi
Kehityskonsultointi
Johtaminen
Johtaminen
Digipalvelut
Digipalvelut

Vuodesta 2021 alkaen Tilastokeskuksen lomaketiedonkeruu loppuu ja kunnat ryhtyvät raportoimaan taloustietojaan Valtiokonttorin kuntatalouden tietopalveluun. Samalla siirrytään tehtäväluokituksesta palveluluokituksiin ja yhtenäiseen kustannuslaskentaan.

Julkisen hallinnon suosituksen tavoitteena on muodostaa valtion tiedonkeruun kannalta olennainen, yhdenmukainen taso tukemaan muun muassa tilastointia ja johtamista ja nopeuttamaan tietotuotantoa. Luokituksen avulla voidaan entistä selkeämmin kuvata tuloja ja menoja yhteiskunnallisen tehtävän mukaan. 

Tarvittavat tiedot voidaan luoda kuntien ja kuntayhtymien omista tietojärjestelmistä tai -varastoista automaattisesti, nopeasti ja vähällä manuaalisella työllä. Laadukas ja vertailukelpoinen tieto saadaan siis nopeasti käyttöön.

Mullistus tarkoittaa kunnille työtä, huolellista valmistautumista ja sopeutumista, mutta Finnish Consulting Groupin asiantuntijat näkivät siinä huikean mahdollisuuden. Tuore tieto nimittäin mahdollistaa vaikuttavampaa tiedolla johtamista. Yhdistämällä asiantuntijuutta verkostojen, kehityskonsultoinnin ja palveluluokituksen saralta syntyi TIJO, Tiedolla johtamisen verkostohanke.

Ajantasaiseen tietoon perustuva johtaminen mahdollistaa ennakoinnin ja nopeatkin muutokset

TIJO on Kuntaliiton ja FCG:n toteuttama verkostohanke, jossa kunnat saavat apua kehittymiseen ja uudistumiseen. TIJO tukee kuntia uudenlaisen talousraportoinnin käyttöönotossa, raportoinnin kehittämisessä, omien toimintatapojen suunnittelussa ja erityisesti tulevaisuuden kunnan ja kuntayhtymän strategisessa tietojohtamisessa.

 - Hyvin suunniteltu toiminta ei ole vielä puoliksi tehty, vaan oleellista tietoa täytyy käyttää apuna johtamisessa ja asioiden toimeenpanossa. Tiedolla johtaminen on fiksua tekemistä, eikä pelkkää saunamittareiden tiirailua, toteaa verkostohankkeen vastuukonsultti ja projektijohtaja Kimmo Haapasalo.

Sen sijaan, että tieto olisi vain raportti johdolle, tulee siitä ajantasainen, luotettava ja relevantti päätöksenteon työkalu, joka yhdistää strategian, toiminnan ja talouden. Kehittämällä ja uudistamalla organisaatiota tuoreen tiedon varassa voidaan varautua muutokseen ja ennakoida tulevaisuutta. 

Tämä merkitsee sitä, että kunta voi palvella asiakkaitaan vieläkin tehokkaammin, tuottavammin, läpinäkyvämmin ja asiakaslähtöisemmin. 

Tiedon tunnistamista, palvelutuotteiden rakentamista ja vertaisoppimista 

Viime vuonna toistamiseen toteutetussa hankkeessa tuotteistamisen osuus oli pienempi kuin ensimmäisellä kerralla, mutta perustavoite sama: askelmerkit palvelutuotannon kehittämiseen kustannuslaskennan ja toimintatapojen muutoksien keinoin.

- Kuopion kaupungin tavoitteena oli kirkastaa palvelukokonaisuuksia ja hahmottaa paremmin sitä tulevaisuutta, johon tiedolla johtamista haluamme viedä. Verkostohanke tuki uudistustamme kokoamalla laajan joukon kaupungin esimiehiä sekä talouden ja hallinnon asiantuntijoita yhteen tekemään arjen toimintamme konkreettisiksi palvelutuotteiksi, Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva kertoo.

- Hankkeen avulla saimme aikaan kriittistä tarkastelua ja puntarointia ja osin toimme apuja kansalliselle tasollekin sisältöjen ymmärtämiseen, Jaana Kuuva jatkaa.

Johtamisen tietotarve ohjaa tietotuotantoa, muistuttaa Haapasalo.

- Se on tärkeää. Mitä tietoa johto ja esimiehet tarvitsevat, jotta he voivat onnistua omassa työssään? Samaan tapaan valtuustot ja muut toimielimet saavat sellaista tietoa, joka tukee ja lisää heidän päätöksentekokykyään”, Haapasalo toteaa.

Jaana Kuuva on samoilla linjoilla.

- Ei ole välttämättä helppoa hahmottaa, mikä viime kädessä on se palvelu, jota kaupunki tuottaa ja millä tiedolla tätä tuotantoa johdamme. Verkostohankkeen aikana syntyi monia oivalluksia siitä, miten eri yksiköissä toimintaa tulisi mitata ja mitkä tekijät ovat niitä, joihin voimme aidosti vaikuttaa, Kuuva kertoo.

Osallistujakunnat kiittävät erityisesti verkoston mahdollistamaa vertaisoppimista ja hyvien käytänteiden jakamista muiden kuntien kesken: TIJO-verkostossa on ollut mukana 15 kuntaa, Kuopio, Salo, Riihimäki, Kirkkonummi, Raasepori, Enontekiö, Muonio, Kauhava, Kajaani, Mäntsälä, Kurikka, Luumäki, Rauma, Jämsä ja Laukaa. Vuoropuhelu kuntien, Kuntaliiton ja muiden keskeisten toimijoiden kesken on ollut tiivistä.