Hyvän elämän tekijät menestyksen taustalla
Vaihtoehtoinen elämäntapa, puhdas luonto, kiireettömämpi arki tai yhteisöllisyys ovat houkuttimia, joiden vuoksi kaupungeista muutetaan pienille paikkakunnille. Lotta matkusti Muonioon ja selvitti, kuinka 2 300 asukkaan kunta säilyy hyvinvoivana ja menestyvänä.
Elinvoima kumpuaa yhteistyöstä
Muoniossa on sitouduttu yhteisesti kunnan elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Pitkän tähtäimen suunnitelmien avulla kunnan talous pysyy hallinnassa ja kehityshankkeisiin osallistetaan kaikki sidosryhmät asukkaista yrittäjiin sekä päättäjiin. Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäen mukaan näillä toimilla rakennetaan kestävää elinympäristöä kunnan pysyville asukkaille, mutta myös Muonion luonnosta nauttiville matkailijoille.
FCG:n avulla 95 % kunnista on kehittänyt elinvoimaisuuttaan
Luontoarvot kaiken tekemisen taustalla
Helsingistä Muonioon muuttaneelle Kaisa Salolle luontoarvot ovat uuden kotikuntansa tärkein asia. Myös yhteisöllisyys ja hyvät vaikutusmahdollisuudet saavat häneltä kiitosta. Pienessä kunnassa kun voi itse vaikuttaa asioihin hyvin matalalla kynnyksellä.
Omatoimisuus ratkaiseva menestystekijä
FCG:n palvelualuejohtaja Lauri Solin on tehnyt uransa aikana yhteistyötä yli sadan kunnan kanssa. Hän tietää, että kunnan elinvoimaisuuden ja menestyksen tekijät lähtevät aina kunnan omasta halusta uudistua.
Muonion menestystekijäksi hän nostaa yhdessä tekemisen mentaliteetin, jonka avulla uudistukset kasvavat koko kunnan yhteiseksi tavoitteeksi.
ELÄMÄNTÖITÄ LUKUINA
FCG tukee kuntia ympäri Suomea ja on tehnyt sitä jo vuosikymmenten ajan. Asiantuntijammme tarjoavat apuaan monella tavalla, joten tässä muutamia lukuja tehdyn yhteistyön taustalta.
Maamme matkailuvaltteja ovat olleet luonto, puhtaus ja rauhallisuus, ja etenkin Lapin talvi on houkutellut vuosi vuodelta lisää ulkomaisia matkailijoita. Lapin matkailu rikkoi vielä tammikuussa 2020 ennätyksiä, kun ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi 12,5 prosenttia edellisestä vuodesta.
Vuoteen 2025 saakka ulottuva kuntatalousanalyysi osoittaa, että moni kunta joutuu pohtimaan vakavasti talouden ja tulovirtojen uudelleen järjestämistä lähivuosina. Analyysin pohjana on käytetty vuosien 2010–2019 kuntatalouden tunnuslukuja, joita on yhdistetty kunnilta saatuihin tuoreisiin tietoihin sekä väestönmuutoksen, koronan ja mahdollisen sote-uudistuksen tuleviin vaikutuksiin.
Tuore kuntatalousanalyysi osoittaa, että kuntalaisten veroihin kohdistuu merkittävä nousupaine vuoteen 2025 mennessä. Syynä on muun muassa väestön- ja ikärakenteen muutosten vaikutus kuntien kustannuksiin. Lisäksi koronapandemian aiheuttama heikko talouskehitys alentaa kuntien verotuloarvioita.
Koko Suomessa veroprosentti nousisi vuoteen 2025 mennessä keskimäärin 1,4 veroprosenttiyksikköä, kun ottaa huomioon valtion koronakompensaatiot ennen budjettiriihen päätöksiä sekä mahdollisen sote-uudistuksen toteutumisen.
Vuosien 2017-2018 aikana Uusikaupunki uudisti strategiaansa. Työ keskittyi tulevaan, mutta ensitöiksi kaivettiin vanha strategia tarkasteluun. FCG:n asiantuntijat Anni Antila ja Jarmo Asikainen osallistuivat prosessiin.
Julkisen hallinnon suositusten mukaisesti kunnat raportoivat vuodesta 2021 alkaen taloustietonsa Valtiokonttorin tietopalveluun. Samalla luokitukset muuttuvat. Muutoksella pyritään tehostamaan yhdenmukaisen ja ajantasaisen tiedon tuotantoa.
