Datakeskusbuumi haastaa sähköjärjestelmän – metaaniverkko voi tarjota ratkaisun
Suomeen suunnitellaan poikkeuksellisen paljon uusia datakeskuksia. Fingridin mukaan liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden ilmoitettu lopullinen kokonaislaajuus oli elokuun puolivälissä jo lähes viisi gigawattia. Koko kapasiteetti ei välttämättä toteudu, mutta mittakaava kertoo sähköjärjestelmän nopeasta muutoksesta. Datakeskukset kasvattavat sähkönkulutusta, mutta niiden varavoimasta voi tulla myös sähköjärjestelmän kaipaamaa säätövoimaa. Kehittyvä metaaniverkko voi osaltaan toimia ratkaisuna. [1]
Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta niitä kannattaa tarkastella myös mahdollisina joustoresursseina. Olennaista ei ole vain niiden vuosittainen sähkönkulutus, vaan myös se, miten niiden kuormaa voidaan hallita silloin, kun sähköjärjestelmä on tiukimmillaan.
Datakeskuksen varavoimasta voi tulla säätövoimaa
Suuret datakeskukset tarvitsevat korkean käyttövarmuuden vuoksi merkittävän määrän varavoimaa. Suomessa on nyt kehitteillä ratkaisuja, joissa perinteisiä varavoimakoneita korvataan moottorivoimaloilla, joita voidaan käyttää sekä datakeskuksen varavoimana että sähkömarkkinoilla. [2]
Ecogrid Energy kehittää Porin datakeskuksen yhteyteen jopa noin 300 megawatin moottorivoimalakokonaisuutta. Helsingin Sanomien mukaan yhtiön mallissa voimalat osallistuvat pörssisähkömarkkinoille sekä sähkön tuotantoa ja kulutusta tasaaville markkinoille, ja niiden käyttöä ohjaa sähkön markkinahinta. [2]
Kyseessä ei ole vain yksittäistapaus. Energiayhtiöillä on Helsingin Sanomien mukaan rakenteilla tai suunnitteilla noin 150 megawattia muuta uutta moottorivoimaa muun muassa Torniossa, Lappeenrannassa ja Kotkassa. Modernien kaasumoottorien etuna on nopea käynnistettävyys, mikä soveltuu hyvin sähköjärjestelmän lyhytaikaiseen säätöön. [3]
Datakeskuksen arvo sähköjärjestelmälle ei siten määräydy vain sen mukaan, kuinka paljon sähköä se kuluttaa. Merkitystä on myös sillä, pystyykö se vähentämään verkkokuormaansa tai tuomaan tuotantoa markkinoille juuri silloin, kun sähköjärjestelmä sitä tarvitsee.
Kaasujärjestelmä mahdollistaa jo merkittävää sähköntuotantoa
Gasgridin mukaan Suomen kaasujärjestelmän mahdollistama sähköntuotantoteho on yli 1 000 megawattia. Tammikuun 2024 kylmän ja vähätuulisen jakson aikana kaasulla tuotettiin sähköä kulutushuipuissa lähes 1 000 megawatin teholla. [4]
Uudet hankkeet vahvistavat kuvaa siitä, että kaasumoottoreille voi muodostua nykyistä suurempi rooli sääriippuvaisen sähköntuotannon rinnalla. Kannattavuus ei kuitenkaan ole kaikissa hankkeissa vielä varmaa. Helsingin Sanomien haastattelemien energiayhtiöiden laskelmat perustuvat siihen, että sähkön hinnan ja tuotannon vaihtelu kasvaa tulevaisuudessa. [3]
Metaaniverkko yhdistää tuotannon ja käytön
Metaaniverkon merkitys korostuu. Biometaania voidaan tuottaa kaikkialla, missä soveltuvia raaka-aineita on saatavilla. Suuret kaasunkäyttäjät ja säädettävä sähköntuotanto voivat sijaita muualla. Metaanin siirtoverkko mahdollistaa tuotannon ja käytön erottamisen maantieteellisesti. [5]
Gasgrid on arvioinut vuonna 2025 käymiensä tuottajaneuvottelujen perusteella biometaanin ja synteettisen metaanin yhteenlasketuksi uusiutuvan kaasun syöttöpotentiaaliksi Suomessa noin seitsemän terawattituntia. Samalla yhtiö selvittää metaaniverkon laajentamista Länsi-Suomeen. [5]
Nykyiset moottorivoimalahankkeet perustuvat vielä ainakin osittain fossiiliseen maakaasuun. Kaasumoottoreissa voidaan kuitenkin käyttää myös uusiutuvia kaasuja. Metaaniverkon ja uusiutuvan metaanin tuotannon kehittyessä sama infrastruktuuri voi tarjota reitin kohti vähäpäästöisempää säädettävää sähköntuotantoa. [2] [6]
Datakeskusten energiahuoltoa kannattaa tarkastella osana sähköjärjestelmää
Datakeskusten ja moottorivoimaloiden yhdistäminen ei ole enää ainoastaan teoreettinen mahdollisuus, sillä Suomessa on jo rakenteilla ja suunnitteilla satojen megawattien hankkeita, joissa nopeasti säädettävää tuotantoa tuodaan datakeskusten ja sähköjärjestelmän yhteyteen. [2] [3]
Tämä ei poista sähkövarastojen, kulutusjouston, siirtokapasiteetin tai muun säädettävän tuotannon tarvetta. Akustojenkin kapasiteetti kasvaa Suomessa nopeasti, ja eri joustomuodot täydentävät toisiaan. [3]
Metaaniverkko tuo kokonaisuuteen yhden lisämahdollisuuden, energiantuotannon polttoaine voidaan tuottaa muualla, siirtää verkossa ja käyttää siellä, missä säädettävälle tuotannolle on suurin tarve. [5]
Datakeskusbuumissa ei siksi kannata pohtia ainoastaan sitä, mistä uusille keskuksille saadaan riittävästi sähköä, vaan yhtä oleellista on selvittää, millaisen resurssin niiden oma energiahuolto voi muodostaa koko sähköjärjestelmälle ja millainen rooli kotimaisella uusiutuvalla metaanilla voisi siinä tulevaisuudessa olla.
Lähteet
[1] Fingrid Oyj (18.8.2026): Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun – rinnalle tarvitaan lisää säätövoimaa.
[2] Helsingin Sanomat / Anni Lassila (11.9.2026): Suomalaisyritys keksi ratkaisun datakeskusten pahimpaan ongelmaan.
[3] Helsingin Sanomat / Anni Lassila (19.9.2026, päivitetty 20.9.2026): Sähköpulaa paikkaavia voimaloita rakennetaan nyt yllättäen eri puolille Suomea.
[4] Gasgrid Finland Oy (27.5.2024): Gasgridin LNG-terminaalin koko kuluvan vuoden varauskapasiteetti on jo lähes myyty.
[5] Gasgrid Finland Oy (24.3.2026): Vuosiraportti 2025: Gasgrid kehittää siirtoverkkoaan vastaamaan uusiutuvien kaasujen kysynnän kasvua.
[6] Wärtsilä: Wärtsilä 50SG gas engine for power plants.
Suomalainen energiakentän murros ja geopoliittinen tilanne ohjaavat entistä voimakkaammin kohti kotimaisia, kansallista huoltovarmuutta vahvistavia energialähteitä. Liikennepolttoaineeksi sekä sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuva biokaasu ja e-metaani nousevat yhä vahvemmin osaksi kuntien energiaratkaisuja, kun etsitään tapoja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätä omavaraisen energiantuotannon osuutta.
Olemassa oleva metaanin siirtoverkko, tutummin maakaasuverkko, tarjoaa konkreettisen välineen näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tässä näkemystekstissä käymme läpi, mitä kunnan kannattaa ottaa huomioon, kun metaanin siirtoverkkoa suunnitellaan osaksi energiastrategiaa.
