Sähkönkulutuksen kasvu ei ole yllätys – sitä on tavoiteltu
Fingrid arvioi Suomen sähkönkulutuksen voivan kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimuksia tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu liittymisteho oli jo lähes viisi gigawattia. Lisäksi toiminnassa ja rakenteilla olevien sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt kolme gigawattia.
Jos kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti, Fingridin arvion mukaan Suomen sähkönkulutus voi kasvaa lähes 40 prosenttia vuodesta 2025. Luku on suuri ja sen vaikutuksista sähköjärjestelmään on syytä keskustella.
Kehityksen suunnan ei kuitenkaan pitäisi yllättää, sillä Suomessa on vuosia tehty määrätietoisesti töitä, jotta puhtaan ja kilpailukykyisen sähkön ympärille syntyisi uutta teollisuutta, investointeja ja kasvua. Kasvava sähkönkulutus on onnistumisen merkki.
Pitkäjänteinen työ näkyy nyt kysynnässä
Suomessa on viime vuosina rakennettu paljon uusiutuvaa sähköntuotantoa. Samalla sähköverkkoon on investoitu ja yhteiskunnan sekä teollisuuden sähköistymistä on edistetty. Tämän ansiosta olemme saaneet nauttia eurooppalaisittain kilpailukykyisestä sähköstä, mutta uusiutuvaa sähköntuotantoa ei ole rakennettu vain siksi, että sähkö olisi mahdollisimman halpaa lauantai-iltana saunaa lämmitettäessä.
Puhtaan ja kilpailukykyisen sähkön varaan on haluttu rakentaa uutta teollisuutta ja taloudellista toimintaa: lisää sähkönkäyttäjiä, investointeja, työpaikkoja ja arvonluontia Suomeen. Nyt tälle kilpailuedulle näyttää syntyvän kysyntää.
Datakeskukset ovat näkyvin esimerkki, mutta sama kehitys liittyy laajemmin yhteiskunnan sähköistymiseen ja uuden sähköintensiivisen teollisuuden syntymiseen. Kasvava sähkönkulutus ei siis ole puhtaan siirtymän odottamaton sivuvaikutus, vaan ainakin osittain juuri sen tavoiteltu seuraus.
Kasvava sähkönkulutus on ennenkin kertonut yhteiskunnan muutoksesta
Suomen sähkönkulutus on pysynyt lähes samalla tasolla jo parinkymmenen vuoden ajan. Siksi ajatus nopeasta kasvusta voi vaikuttaa poikkeukselliselta. Suomen teollistuessa sähkönkulutus kasvoi voimakkaasti uusien tehtaiden, infrastruktuurin ja elintason mukana.
Nykyistä Suomea ei tule rakentaa samoilla periaatteilla kuin vuosikymmeniä sitten. Ympäristö- ja luontovaikutukset, ilmasto, paikalliset vaikutukset ja hankkeiden hyväksyttävyys on huomioitava aivan eri tavalla.
Peruslogiikassa on silti jotain tuttua. Jos tavoittelemme Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta ja laajempaa sähköistymistä, emme voi samaan aikaan pitää sähkönkulutuksen kasvua itsessään epäonnistumisena. Olennaisempi kysymys on, miten kasvu toteutetaan kestävästi ja Suomelle kannattavasti.
Kasvu käynnistää seuraavan investointikierroksen
Fingridin viestiä sähköjärjestelmän tarpeista ei ole syytä vähätellä. Kasvava kulutus edellyttää lisää sähköntuotantoa ja siirtokapasiteettia sekä säästä riippumatonta säätövoimaa, energiavarastoja ja kulutusjoustoa.
On erityisen tärkeää, että tuotannon, kulutuksen ja verkkokapasiteetin alueellisesta kehityksestä muodostetaan kokonaiskuva tarpeeksi ajoissa, sillä kantaverkon kehittäminen on pitkäjänteistä strategista työtä. Fingridin investointisuunnitelmat ulottuvat vuosien päähän ja verkkoa on kehitetty ennakoiden sitä, missä uutta tuotantoa ja kulutusta tulevaisuudessa syntyy.
Myös sähkön hinnasta ja investointien kustannusten jakautumisesta käytävä keskustelu on perusteltua. Kasvava sähkönkulutus vaatii uusia investointeja sähköjärjestelmään, mutta samalla se luo niille kysyntää sekä vahvistaa investointiedellytyksiä. Pitkäaikainen kysyntä luo vahvemman markkinan uudelle tuotannolle, sähköverkoille, energiavarastoille ja muulle infrastruktuurille.
Kysyntä ja tuotanto vahvistavat toisiaan
Suomen kannalta ratkaiseva kysymys onkin, kuinka paljon tästä investointikierroksesta pystymme muuttamaan kotimaiseksi arvonluonniksi. Suuri teollinen investointi tai datakeskus voi tarkoittaa paljon muutakin kuin yhtä uutta sähkönkäyttäjää. Sen ympärille voi syntyä tuotantoa, verkko- ja energiavarastoinvestointeja, hukkalämmön hyödyntämistä, rakentamista, palveluita ja muuta yritystoimintaa. Tässä kunnilla ja alueilla on merkittävä rooli.
Rajallisen verkkokapasiteetin käyttöön etsitään parhaillaan myös uusia pelisääntöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee sähkömarkkinalain muutosta, joka mahdollistaisi hankkeiden priorisoinnin silloin, kun kaikille ei ole verkkokapasiteettia saatavilla. Tarkemmat kriteerit ovat vielä valmistelussa. Yhtenä lähtökohtana on nostettu esiin suuren sähkönkulutuksen sijoittaminen lähemmäs sähköntuotantoa tai alueille, joilla verkkokapasiteettia on paremmin saatavilla.
Sähköjärjestelmän näkökulmasta kysymys on siitä, missä tuotanto ja kulutus kohtaavat. Kunnan ja alueen näkökulmasta kysymys on vielä laajempi: millaista teollista rakennetta rajallisen verkkokapasiteetin, maa-alueiden ja infrastruktuurin varaan halutaan rakentaa.
Kaikki megawatit eivät synnytä alueelle samanlaista arvoa. Erilaiset investoinnit tuovat mukanaan erilaisia vaikutuksia työpaikkoihin, verotuloihin, paikallisiin hankintoihin, energiavirtoihin ja uusien yritysten sijoittumiseen. Siksi hyvä hanke ei ole vain sellainen, joka haluaa tulla alueelle, vaan sellainen, joka sopii alueen vahvuuksiin ja tukee sen pitkän aikavälin kehitystä.
Suomen kilpailuetu ei siksi ratkea vain puhtaan sähkön saatavuudella, vaan kyvyllä muuttaa investointikiinnostus toteutuviksi hankkeiksi ja pitkäaikaiseksi arvonluonniksi. Tämä edellyttää tuotannon, kulutuksen, sähköverkon ja muun infrastruktuurin sekä maankäytön, kaavoituksen, luvituksen ja ympäristökysymysten tarkastelua yhtenä kokonaisuutena jo riittävän aikaisin. Seuraava tehtävämme on varmistaa, että tästä kasvusta syntyy mahdollisimman paljon uutta tuotantoa, teollista toimintaa ja pitkäaikaista arvoa Suomeen.
FCG tukee kuntia ja investoijia kokonaisuuden hahmottamisessa
Uuden teollisen investoinnin tai alueen kehittäminen edellyttää energia-, infrastruktuuri-, maankäyttö- ja ympäristökysymysten tarkastelua yhtenä kokonaisuutena.
FCG tukee kuntia, aluekehittäjiä ja investoijia soveltuvien alueiden ja investointimahdollisuuksien tunnistamisesta esiselvityksiin, kaavoitukseen, luvitukseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja infrastruktuurin suunnitteluun.
Voimme toimia myös strategisena sparrauskumppanina kunnille. Osaamme kertoa millaisia hankkeita kannattaa tavoitella, mille alueille niitä kannattaa ohjata ja miten maankäyttöä ja infrastruktuuria kannattaa vaiheistaa mahdollisimman suuren pitkäaikaisen hyödyn saavuttamiseksi.
