Puhtaan siirtymän sijoittamislupa avaa uusia mahdollisuuksia teollisille investoinneille
Suomessa on käynnistynyt merkittävä säädösuudistus. 1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki on selkeyttänyt rakentamisen lupamenettelyjä. Laki mahdollistaa tiettyjen vihreän siirtymän hankkeiden toteutuksen uudella puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman perinteistä kaavoitusprosessia. Samalla alueidenkäyttölain uudistus etenee, mikä osaltaan vaikuttaa laajasti hankkeiden lupaprosesseihin.
Rakentamislain uudistus tuo uuden lupamuodon
Suomessa on käynnissä laaja säädösuudistus, jossa maankäyttö- ja rakennuslaki jaetaan neljään erilliseen lakiin: rakentamislaki, alueidenkäyttölaki, yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki. Muutosten tavoitteena on nopeuttaa mm. vihreän siirtymän hankkeita ja tehdä lupaprosesseista joustavampia.
Uudistunut rakentamislaki tuo mukanaan kokonaan uuden lupamuodon: puhtaan siirtymän sijoittamisluvan. Sen avulla tietyt teollisuushankkeiden sijoittamisen edellytykset voidaan ratkaista ilman perinteistä – ja usein aikaa vievää – kaavoitusprosessia. Rakentamisluvan hakijan niin pyytäessä, kunta voi ratkaista sijoittamislupapäätöksen. Kyse ei ole automaatiosta, vaan jokainen hanke arvioidaan tapauskohtaisesti sen vaikutusten ja edellytysten perusteella.
Sijoittamislupa mahdollistaa rakentamisen ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena ulkopuolella, kun hanke täyttää puhtaan siirtymän kriteerit. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti alueilla, joissa kaavoitus olisi muuten viivästyttänyt hankkeita merkittävästi.
Mitkä hankkeet voivat hyödyntää uutta lupamenettelyä?
Puhtaan siirtymän sijoittamislupa soveltuu hankkeille, jotka edistävät vihreää siirtymää tai perustuvat nettonollateknologiaan. Lupa-prosessiin erityisesti soveltuvat hanketyypit ovat:
- Energiatuotantolaitos, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla, lukuun ottamatta tuuli- ja aurinkovoimahankkeita.
- Teollisuushankkeet, jotka korvaavat fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käytön uusiutuvalla energialla tai sähköistämisellä. Tähän kategoriaan kuuluvat myös datakeskukset, mikäli niiden hukkalämpö hyödynnetään.
- Vedyn valmistus ja hyödyntäminen, lukuun ottamatta vedyn valmistusta fossiilisista polttoaineista
- Hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (CCS/CCU-hankkeet)
- Akkutehtaat sekä akkumateriaalien valmistus, talteenotto ja uudelleenkäyttö
- Hankkeet, jotka muodostavat osan niin kutsuttua “nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä” EU:n asetusten mukaisilla alueilla. Tämä tarkoittaa tuotantoa ja investointeja, jotka tukevat EU:n nettonollatavoitetta ja tuottavat teknologiaa/tuotteita, joiden elinkaaripäästöt ovat hyvin pienet ja jotka tukevat fossiilivapautta.
- uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan toisen kohdan 9 a alakohdassa ja 15 c artiklassa tarkoitetulla uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueella toteutettava kyseiselle alueelle asetettuja ehtoja noudattava hanke lukuun ottamatta tuuli- ja aurinkovoimalaitosta
- palvelinkeskus, jonka tuottamasta hukkalämmöstä pääosa hyödynnetään.
Kevyempi prosessi ei poista vastuuta selvityksistä
Vaikka puhtaan siirtymän sijoittamislupa voi nopeuttaa hankkeen etenemistä, se ei tarkoita, että vaatimukset olisivat kevyempiä. Lupaprosessi edellyttää laajoja selvityksiä ja vaikutusarviointeja aivan kuten kaavoituksessakin. Puhtaan siirtymän sijoittamislupaa voitaisiin käsitellä yhtä aikaa eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun mukaisten lupien kanssa, toisaalta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa voidaan käyttää instrumenttina myös sen ulkopuolella. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ratkaisee aina kunta. Puhtaan siirtymän sijoittamislupa ei ole esimerkiksi ympäristönsuojelulakiin (527/2014) nähden esilupa, vaan kummankin luvan edellytysten täyttyminen ratkaistaisiin itsenäisesti.
Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä huolellisesti. Samoin on arvioitava yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset sekä vaikutukset sidosryhmiin. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen myös tekniset ja toteutukseen liittyvät vaatimukset tarkistetaan erikseen.
Vaikka sijoittamislupamenettelyssä arvioidaan siis alueidenkäytölliset edellytykset ilman kaavaa, mutta vastuu vaikutusten selvittämisestä säilyy täysimääräisenä. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, eikä aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheuttaa kohtuutonta haittaa.
Alueidenkäyttölain uudistus tuo muutoksia kaavoitukseen
Alueidenkäyttölain uudistus kulkee käsi kädessä rakentamislain muutosten kanssa. Tulevaisuudessa kunnan keskeinen rooli kaavoituksessa todennäköisesti säilyy, mutta uusia toimintamalleja on esitetty.
Keskusteluissa on nostettu esiin yhteistyömallit yksityisten toimijoiden ja kunnan välillä. On mahdollista, että tulevaisuudessa näemme enemmän kaavoitushankkeita, joissa kunta ja yksityinen toimija tekevät tiivistä yhteistyötä jo kaavan valmisteluvaiheessa.
Nämä niin sanotut kumppanuuskaavoitusmallit voivat nopeuttaa prosesseja ja tuoda joustavuutta tilanteisiin, joissa teolliset investoinnit ja kunnan kehitystavoitteet kohtaavat.
Uudistuksen tavoite: joustavuutta ja läpinäkyvyyttä
Säädösuudistusten tarkoituksena on antaa enemmän joustavuutta muuttuvassa yhteiskunnassa. Alueita voidaan ottaa käyttöön ilman pitkällistä luvitusprosessia, mikä mahdollistaa nopeammat investoinnit ja kehityshankkeet erityisesti vihreän siirtymän, energiantuotannon ja datakeskusten alueilla.
Uudistuksen tavoitteena on myös:
- Selkeyttää vastuujakoja viranomaisten ja hankkeiden välillä
- Tehdä kaavoitus- ja lupaprosesseista läpinäkyvämpiä ja ennakoitavampia
- Vähentää byrokratiaa ja päällekkäisiä prosesseja
- Nopeuttaa vihreän siirtymän hankkeita ilman, että ympäristö- tai yhteiskunnalliset vaikutukset jäävät huomiotta
Muuttuva sääntely vaatii jatkuvaa valppautta
Vaikka tavoitteet ovat selkeät, käytännön toteutus tuo mukanaan haasteita. Lain valmisteluvaiheessa on paljon keskustelua ja tulkinnanvaraisuutta. Kysymyksiä herättävät muun muassa:
- Mitkä hankkeet täsmälleen katsotaan kuuluviksi ”puhtaan siirtymän” piiriin?
- Miten ympäristövaikutukset arvioidaan riittävän kattavasti mutta tehokkaasti?
- Mitä sidosryhmät odottavat ja miten heidät osallistetaan prosessiin?
- Miten varmistetaan, että nopeutettu prosessi ei johda huonoihin päätöksiin?
Uudistuksen edetessä tulkinnat muuttuvat jatkuvasti ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tämä vaatii hankkeiden toimijoilta jatkuvaa valppautta, riskien minimointia ja projektin onnistumisen varmistamista kokemuksen kautta.
Miten FCG tukee organisaatioita muuttuvassa sääntelyssä?
Konsulttiemme asiantuntemus ja neutraali arviointi auttavat löytämään ratkaisuja edellä mainittuihin kysymyksiin. Autamme navigoimaan muuttuvassa sääntelyssä ja toimimme siltana projektikehittäjien, kunta- ja viranomaiskumppaneiden sekä muiden sidosryhmien välillä. Osaamisemme korostuu erityisesti sopivan kaavoitusmenettelyn etsinnässä, sekä tilanteissa, joissa hankkeet hyödyntävät uutta sijoittamislupamenettelyä.
Tarjoamme:
- Selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka täyttävät uuden lainsäädännön vaatimukset
- Asiantuntemusta puhtaan siirtymän hankkeiden erityspiirteistä
- Tukea lupaprosessien läpivientiin ja sidosryhmäyhteistyöhön
- Neutraalia arviointia ja riskien minimointia läpi prosessin
Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä hankkeidenne mahdollisuudet
Haluatko kuulla lisää siitä, miten puhtaan siirtymän sijoittamislupa tai alueidenkäyttölain uudistus vaikuttavat juuri teidän hankkeisiinne? Autamme tunnistamaan mahdollisuudet ja navigoimaan muuttuvassa sääntelyssä!
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme alta ja keskustellaan siitä, miten voimme tukea hankkeidenne etenemistä uudessa toimintaympäristössä. Voit myös varata maksuttoman tapaamisen suoraan asiantuntijoidemme kalenterista!
