Ympäristöministeriö: Rakennusten käyttöastemittari – kohti tehokkaampaa rakennuskannan käyttöä
Suomessa on laaja olemassa oleva rakennuskanta, jonka tehokas käyttö on keskeistä ilmastotavoitteiden, kiertotalouden sekä julkisen talouden kannalta. Rakennusten käyttöastetta on kuitenkin perinteisesti tarkasteltu lähinnä kiinteistötaloudellisesta näkökulmasta, esimerkiksi vuokrattujen tilojen määränä. Tämä ei kerro rakennusten todellisesta käytöstä eli siitä, kuinka paljon ihmiset tosiasiallisesti käyttävät tiloja ja kuinka paljon käyttöpotentiaalia jää hyödyntämättä.
Rakentamislain uudistuminen sekä kiertotalouden kestävän kehityksen ohjelma green deal ovat lisänneet tarvetta kehittää mittari, joka tekee rakennusten todellisen käytön näkyväksi ja tukee tilankäytön tehostamista. Tavoitteena oli kehittää selkeä ja vertailukelpoinen tapa mitata rakennusten käyttöastetta eri rakennustyypeissä sekä tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Ympäristöministeriö käynnisti hankkeen, jossa tavoitteena oli laatia ehdotus rakennusten todellista käyttöä kuvaavaksi käyttöastemittariksi. FCG toteutti hankkeen yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa.
Ratkaisu: yhtenäinen mittari rakennusten todellisen käytön arviointiin
Työ eteni neljässä päävaiheessa:
1. Nykytilan kartoitus
Työssä koottiin kirjallisuuskatsaus rakennusten käyttöasteeseen liittyvistä mittareista, tutkimuksista ja mittausmenetelmistä. Samalla tarkasteltiin käyttöasteen yhteyttä energiatehokkuuteen, tilatehokkuuteen ja kiertotalouden tavoitteisiin.
2. Sidosryhmäyhteistyö
Hankkeen aikana toteutettiin asiantuntijahaastatteluja ja työpajoja, joissa kartoitettiin eri toimijoi-den tarpeita ja kokemuksia käyttöasteen mittaamisesta. Keskusteluissa olivat mukana muun muassa kuntien, kiinteistöalan ja tutkimusorganisaatioiden edustajat.
3. Mittarin kehittäminen
Työn tuloksena laadittiin rakennustasoinen käyttöastemittari, jossa rakennuksen toteutunutta käyttöä verrataan teoreettiseen maksimipotentiaaliin. Mittari perustuu henkilökäyttötunteihin ja huomioi sekä käyttäjämäärät että käyttöajat.
Mittari mahdollistaa rakennusten käyttöasteen tarkastelun esimerkiksi päivä-, ilta- ja viikonloppukäytön osalta, mikä auttaa tunnistamaan tilankäytön kehittämispotentiaalia.
4. Pilotointi ja testaus
Kehitettyä mittaria testattiin käytännössä useiden organisaatioiden kohteissa. Pilotoinnissa tarkas-teltiin yhteensä yli 20 rakennusta eri rakennustyypeissä, kuten toimistoissa, opetusrakennuksissa ja kokoontumisrakennuksissa.
Testauksen avulla arvioitiin mittarin toimivuutta, tulosten tulkittavuutta sekä mittaustapojen käy-tännön toteutettavuutta. Pilotointi osoitti, että rakennuksissa on usein merkittävästi hyödyntämä-töntä käyttöpotentiaalia ja että mittari auttaa tunnistamaan tilankäytön kehittämismahdollisuuksia.
FCG:n käyttöastemittari tekee rakennusten todellisen käytön näkyväksi
Projektin tilaajatahoa edustava ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kertoo, että rakennusten todellisen käyttöasteen mittaaminen on ollut pitkään rakentamisen ympäristöohjauksen sokea piste, vaikka tilojen tehokas käyttö on keskeinen osa sekä kiinteistöstrategiaa että kestävää rakentamista.
”Viimeistään nyt meidän on avattava silmämme rakennusten tehokkaalle ja järkevälle mutta kohtuulliselle käytölle. Käyttöastemittari-hanke toivottavasti toimii siinä unilukkarina”, Harri Hakaste kertoo.
Hakaste kertoo, että FCG:n tiimi johti hankkeen yllättävän vähän tutkittuun osa-alueeseen, rakennuskannan todelliseen käyttöön.
”FCG:n tiimin johdolla päästiin määrätietoisesti tunkeutumaan rakennusten käytön ytimeen. Hankkeen lopputulema oli, että todellinen käyttöaste on selkeästi ja todennettavasti mitattavissa.”
Hanke kuitenkin osoitti, että kuluu vielä aikaa ennen kuin käyttöasteen mittaamisesta tulee arkipäivää. Hakaste toivoo, että hanke omalta osaltaan madaltaa kynnystä mitata käyttöastetta entistä tehokkaammin ja selkeämmin.
Tämä todennettiin myös käytännössä onnistunein lopputuloksin. Vaasan seurakuntayhtymä osallistui hankkeen käyttöastemittaripilottiin. Vaasan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Reetta Hietaharju kuvaa kokemusta myönteisesti:
”Meitä kiinnosti nimenomaan tilojen todellinen käyttö, ei pelkästään varausaste. Hyvä, että saa-daan rakennuksista dataa ja pystytään vertailemaan näitä keskenään. Tämä auttaa kiinteistöstrategian teossa. Hyvä, että faktat puhuvat puolestaan.”
FCG:n johtava asiantuntija Taneli Heikkilä korostaa yhtenäisen ja vertailukelpoisen mittarin oleellista roolia toimivan muutoksen airuena.
”Rakennusten käyttöastetta on pitkään pidetty tärkeänä tekijänä, mutta sen mittaaminen on ollut hajanaista. FCG:n asiantuntijapalveluiden avulla pystyimme kehittämään selkeän ja vertailukelpoisen mittarin, joka auttaa tekemään rakennusten todellisen käytön näkyväksi ja tukee tilankäytön kehittämistä käytännössä.”
Jäikö sinulle kysyttävää? Ole yhteydessä asiantuntijoihimme:
