Mitä in house -sääntelyn uudistus tarkoittaa kunnille?
Hallituksen esitys hankintalain uudistamisesta on eduskunnassa käsittelyssä ja se herättää voimakasta keskustelua kuntakentällä. Uudistus koskettaa erityisesti in house -yhtiöitä, joiden kautta kunnat tuottavat palveluita asukkailleen. FCG:n tekemän selvityksen mukaan in house -sääntelyn uudistus voi aiheuttaa kunnille jopa 600 miljoonan euron muutoskustannukset. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä muutos käytännössä tarkoittaa ja ryhtyä toimeen ajoissa.
Hankintalain uudistus muuttaa in house -yhtiöiden pelisäännöt
Helmikuussa 2026 hallitus antoi eduskunnalle esityksensä hankintalain uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja huomioida huoltovarmuus paremmin. Käytännön vaikutukset kuntiin voivat kuitenkin olla merkittäviä, ja niihin on syytä varautua hyvissä ajoin.
Uudistuksen keskeisin muutos koskee in house-yhtiöiden omistusrajaa. Jatkossa kunta voi ostaa palveluita yhteisesti omistamaltaan sidosyksiköltä ilman kilpailutusta vain, jos sen omistusosuus on vähintään 10 prosenttia. Suomessa on lukuisia in house -yhtiötä, jotka tuottavat kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita ruokahuollosta IT-palveluihin ja kiinteistönhoidosta taloushallintopalveluihin.
Monissa näistä yhtiöistä on mukana kymmeniä tai jopa satoja kuntia, joiden omistusosuudet ovat murto-osia. Uusi 10 prosentin omistusraja tarkoittaisi, että suuri osa näistä kunnista menettäisi mahdollisuuden tehdä suorahankintoja sidosyksiköiltään ilman kilpailutusta.
Kuntien huolenaiheet ovat todellisia – in house -yhtiöiden tulevaisuus vaakalaudalla
FCG:n Kuntaliitolle toteuttama selvitys osoittaa, että hankintalakiuudistus voi aiheuttaa kunnille jopa 600 miljoonan euron muutoskustannukset. Taustalla ovat rakennejärjestelyjen, uusien kilpailutusten ja palvelutuotannon uudelleenorganisoimisen kustannukset. Lue koko asiakastarina täältä.
Erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat ovat haavoittuvassa tilanteessa. In house -yhtiöiden kautta ne ovat päässeet käsiksi ammattitaitoon, tietojärjestelmiin ja resursseihin, joita niillä ei yksin olisi varaa hankkia. Mekaaninen omistusraja ei tunnista tätä todellisuutta.
Kuntaliitto onkin arvioinut, että muutos uhkaa hajottaa toimivia yhteistyörakenteita sen sijaan, että se lisäisi kilpailua. Valtaosa eduskunnan lähetekeskustelussa äänessä olleista kansanedustajista toivoi lakiesitykseen merkittäviä muutoksia tai sen vetämistä kokonaan pois.
Siirtymäajat antavat aikaa, mutta vain vähän
Lakiesityksessä mainitun vähimmäisomistusvaatimuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2027. Olemassa olevia sopimuksia sidosyksiköiden kanssa voidaan hyödyntää siirtymäajan puitteissa, ja terveyspalveluita tuottavien sidosyksiköiden sopimuksille on luvassa pidempi siirtymäaika. Poikkeukset koskevat muun muassa pieniä, lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastopalveluja ja kirjastoaineistojen hankintaa varten perustettuja sidosyksiköitä, sekä vesihuoltolaitoksia.
Siirtymäaika kuulostaa reilulta, mutta rakenteellisten muutosten suunnittelu ja toimeenpano vie aikaa. Kuntien on hyvä aloittaa valmistautuminen ajoissa.
Mihin kuntien kannattaa varautua nyt?
Eduskunnassa asia on siirretty talousvaliokuntaan, ja useamman muun valiokunnan on annettava lausunto. Lain lopullinen muoto voi vielä muuttua, mutta passiivinen odottaminen on riskialtista. Nyt on oikea hetki kartoittaa oman kunnan tilanne:
- Missä in house -yhtiöissä kunta on osakkaana, ja mikä on omistusosuus?
- Mitkä yhtiöt ovat alle 10 prosentin omistusrajan?
- Miten palvelutuotanto järjestetään, jos suorahankintaoikeus poistuu?
- Mitä vaihtoehtoja on: omistusjärjestelyt, palvelun kilpailutus vai muu ratkaisu?
Kuntien on tärkeää varautua uudistukseen strategisesti, tavoitteena mahdollisimman kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelutuotannon järjestämisratkaisut.
FCG auttaa kuntia navigoimaan in house -sääntelyn uudistuksessa
Me FCG:llä olemme tukeneet kuntia ja hyvinvointialueita hankintarakenteiden, in house -yhtiöiden ja palvelustrategioiden kehittämisessä jo vuosien ajan. Tunnemme julkisen sektorin lainsäädännön, käytännön haasteet ja muutostarpeet ja autamme löytämään ratkaisut, jotka toimivat sekä juridisesti että taloudellisesti.
Hankintalakiuudistus tulee kiristämään in house -sääntelyä. Kysymys on siitä, miten kuntasi siihen varautuu.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kartoitetaan yhdessä kuntanne tilanne.
