PFAS-lähteet ja riskialueet – Näin rakennat kunnan tilannekuvan viikossa
PFAS-kemikaalit, eli niin sanotut ikuisuuskemikaalit, säilyvät ympäristössä vuosikymmeniä. Niitä löytyy niin vesistöistä kuin maaperästäkin ja huoli niiden vaikutuksista kasvaa koko ajan. Laajat riskikartoitukset ja näytteenotot ovat tärkeitä, mutta usein kalliita ja aikaa vieviä projekteja. Onneksi alkuun pääsee myös kevyemmin. Tässä näkemystekstissä kerromme, miten pääset alkuun jo ensi viikolla kevyellä mini-inventoinnilla.
Kolme askelta onnistuneeseen PFAS-riskikartoitukseen ja paikallisten PFAS-lähteiden tunnistamiseen
PFAS-yhdisteet eivät katoa itsekseen – eivät myöskään niiden tuomat ongelmat. Riskien tunnistaminen ja priorisointi ajoissa, voi tuoda merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa. Mini-inventointi on nopein ja kustannustehokkain tapa muodostaa kokonaiskuva ja suunnata toimet sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Näin pääset liikkeelle tehokkaasti:
1. Hyödynnä olemassa oleva data
Viranomaisrekisterit tarjoavat yllättävän paljon tietoa jo valmiiksi, esimerkiksi vanhoista kaatopaikoista, pelastuslaitoksen harjoitusalueista ja jätteenkäsittelylaitoksista. Näistä voit tunnistaa todennäköisimmät PFAS-lähteet nopeasti.
2. Priorisoi ennen näytteenottoa
Kallein virhe on analysoida väärää kohdetta. Kevyt “desktop-kartoitus” ohjaa huomion sinne, missä todennäköisyys ja vaikutus ovat suurimmat.
3. Säästä budjettia muuhun
Mini-inventointi maksaa alle 5 000 eurolla, kun taas yksittäinen laaja pohjavesinäyte- ja kenttätyöpaketti voi ylittää tämän summan moninkertaisesti, eikä välttämättä kohdistu oikeaan paikkaan. Oikea kohdennus säästää euroja muualle.
“80 % riskipisteistä selviää 20 % työpanoksella.”
— Ville Kilponen, Projekti- ja asiakkuusjohtaja.
Olemme koonneet Suomessa eri alueilla esiintyviä PFAS keskiarvoja interaktiiviseen karttaa, josta klikkaamalla pisteitä näet näytteenoton tarkemmat tiedot.
Miksi PFAS-riskikartoitus kannattaa tehdä nyt?
EU:n uudistettu juomavesidirektiivi (EU) 2020/2184 velvoittaa kaikki jäsenvaltiot seuraamaan 20 PFAS-yhdisteen summapitoisuutta 12.1.2026 alkaen. Samalla Suomessa astuu voimaan vaatimus sisällyttää PFAS-mittaukset talousveden viranomaisvalvontaan. (valvira.fi)
Tämän lisäksi ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §) koskee kaikkia toimijoita, myös kuntia. Vaikka laki ei suoraan velvoita kuntaa kartoittamaan PFAS-lähteitä, on ilman perustason inventointia käytännössä mahdotonta varmistaa, ettei kieltoa rikota. Tämä korostuu erityisesti kunnallisten vedenottamoiden ulkopuolisilla pohjavesialueilla, joilla sijaitsee yksityiskaivoja.
Paikalliset riskitekijät eivät rajoitu suuriin laitoksiin: vanhat paloharjoitusalueet, hylätyt kaatopaikat, jätteenkäsittelylaitokset ja seurannan ulkopuoliset yksityiskaivot muodostavat yhdessä niin sanotun “sokkopisteen”. Ilman inventointia ei tiedetä, missä PFAS-pitoisuudet voivat olla koholla eikä siihen voida reagoida ajoissa.
Kiinnostuitko?
Haluaisitko kuulla lisää alueesi PFAS lähteistä ja riskeistä? Haluaisitko maksuttoman sparrailusession asiantuntijamme Ville Kilposen kanssa kuntasi tilannekuvan kartoittamisesta?
Varaa maksuton tapaaminen suoraan Villen kalenterista, ja katsotaan yhdessä alueesi tilannetta!
