Pisaroita tippuu vedenpinnalle
Näkemyksiä

Kolme keskeistä muutosta, jotka uusi jätevesidirektiivi on tuomassa mukanaan

Euroopan unioni on päivittämässä yhdyskuntajätevesien käsittelyä säätelevää direktiiviä. Parhaillaan on käynnissä kolmikantaneuvottelut, joissa haetaan kompromissia direktiivin lopullisesta sisällöstä. Uudistettu direktiivi tullee vaikuttamaan merkittävästi Suomen jätevedenpuhdistamoiden käsittelyvaatimuksiin sekä sitä kautta myös saneeraus- ja tehostamistarpeisiin tulevina vuosikymmeninä.

Komission direktiiviesityksessä sekä parlamentin kannassa on kohtia, jotka toteutuessaan tulevat aiheuttamaan muutoksia yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla. Tässä on kolme nähdäkseni keskeistä muutosta, jotka tultaneen näkemään.

1: Merkittäviä tiukennuksia typenpoistovaatimuksiin – Suomessa varauduttava muutoksiin puhdistusprosesseissa

Direktiiviin vaikuttaa tulevan merkittäviä tiukennuksia typenpoistovaatimiin suurille puhdistamoille sekä niille keskikokoisille puhdistamoille, jotka purkavat käsitellyt jätevedet rehevöitymiselle herkkiin vesistöihin. Nykyisen direktiivin 70 % typpireduktiovaatimus voi nousta jopa komission alkuperäisen päivitysesityksen mukaiseen 85 %:iin. Suomessa ei ole nykyisin kuin yksittäisiä puhdistamoita, jotka täyttävät direktiiviesityksen käsittelyvaatimukset – eikä puhdistusprosesseja ole yleensä suunniteltu näin tiukkoihin puhdistusvaatimuksiin.

Koska typpeä poistetaan biologisilla käsittelyprosesseilla, joiden toimintaan vaikuttaa jäteveden lämpötila, vaaditaan korkeisiin typenpoistoasteisiin Suomen olosuhteissa suurempia prosesseja ja enemmän sähköenergiaa ja kemikaaleja kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Komission direktiivin päivitysesityksessä nykyisessä direktiivissä olevan typenpoistovelvoitetta koskeva jäteveden lämpötilaraja 12 °C oli poistettu, mutta parlamentin kannassa nykyinen lämpötilaraja on säilytetty. Mikäli typenpoiston lämpötilarajaa ei olisi, edellyttäisi se lukuisilla puhdistamoilla merkittäviä laajennustarpeita ja myös energiankulutuksen kasvua. Sivumennen sanoen: Toisaalta direktiiviesityksessä uutena asiana edellytetään myös jätevedenpuhdistamoinen energianeutraalisuutta kansallisella tasolla, joten lämpötilarajan pois jättäminen olisi ristiriidassa tämän kanssa.

Typenpoiston tehostamisvaatimus on varmasti usein perusteltua paikallisesti vesistöjensuojelun näkökulmasta ja sen vuoksi hyvä asia. Toki Suomessa on myös esimerkiksi sisämaan kuntia, joiden jätevesien purkuvesistöissä fosfori on rehevöitymisprosessissa minimiravinne.

2: Haitallisten aineiden poistovelvoite uutena asiana

Kokonaan uutena asiana direktiiviin on tulossa haitallisten aineiden, tai mikroepäpuhtauksien, poistovelvoite suurille jätevedenpuhdistamoille ja niille keskikokoisille puhdistamoille, joiden purkuvesistöt määritellään herkiksi haitallisten aiheuttamiselle saastumiselle.

Viemäröidyissä jätevesissä on pieninä pitoisuuksina suuri määrä erilaisia orgaanisia yhdisteitä, joista osa poistuu huonosti perinteisellä käsittelyllä. Direktiiviesityksessä on määritetty poistettaviksi aineiksi tiettyjä lääkkeistä ja kosmetiikasta peräisin olevia yhdisteitä, joita yleensä havaitaan yhdyskuntien jätevesissä. Näitä indikaattoriyhdisteitä käsiteltäessä jätevedestä poistuu myös suuri määrä muita haitallisia yhdisteitä.

Näiden aineiden poistaminen edellyttää käsittely-yksiköitä, joita suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla ei nykyisin ole. Vakiintuneet haitta-aineiden poistotekniikat perustuvat pääosin otsonointiin ja aktiivihiiliadsorptioon. Näiden tekniikkojen käyttö vaatii joko paljon sähköenergiaa tai yleensä kivihiilipohjaista aktiivihiiltä, joten niillä on käsitellyn jäteveden laadun parantumisen ohella myös negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Mielenkiintoista direktiiviesityksessä on se, että siinä painotetaan tuottajavastuuta, mikä toteutuessaan tarkoittaisi, että indikaattoriyhdisteitä sisältävien kulutustuotteiden valmistajat osallistuisivat käsittelyn kustannuksiin. Näin uusien haitta-aineidenpoistoprosessien kustannukset eivät ainakaan kokonaan näkyisi kuluttajien vesimaksuissa – mutta nostaisivatko ne esimerkiksi lääkkeiden hintoja? Tuottajavastuuasiasta tullaan todennäköisesti keskustelemaan vielä runsaasti, sillä sen käytännön toteutustapa ei vaikuta vielä olevan kovin selvä. Joka tapauksessa haitta-aineidenpoistouudistus olisi varmasti vesiensuojelun ja muutenkin riskien pienentämisen kannalta positiivinen asia.

3: Jäteveden päästötarkkailu tulee tihentymään

Uuden direktiivin myötä keskikokoisilla puhdistamoilla jätevesinäytteiden edellytetty määrä tulee esityksen mukaan ainakin tuplaantumaan. Suurten puhdistamoiden osalta komission alkuperäisessä esityksessä on jopa vaadittu peräti jokaisen vuorokauden seurantanäytteiden analysointia.

Puhdistamoiden prosessi-instrumentointi on kehittynyt huimasti sitten vuoden 1991, jolta nykyinen yhdyskuntajätevesidirektiivi on. Olisiko ollut mahdollista kehittää puhdistamoiden käyttötarkkailua siihen suuntaan, että hyödynnettäisiin reaaliaikaisten prosessimittausten dataa sen sijaan, että tukeudutaan tihentyvään jäteveden laadun määrittämiseen laboratoriossa? Neuvoston ehdotukseen direktiivin sisällöstä onkin lisätty, että ”vastaavia” digitaalisia anturimittauksia voisikin käyttää vaihtoehtoina typen ja fosforin laboratorioanalyyseille. Mikäli ehdotus menee lopulliseen direktiiviin läpi, pitäisi toki vielä määrittää, että millaiset instrumenttimittaukset ovat laboratoriomäärityksiä vastaavia ‒ ja miten anturimittausta laatua ja tarkkuutta tulisi todentaa. Käsitellystä jätevedestä saadaan nykyisellä mittaustekniikalla tarkkaa mittausdataa, jos instrumentteja hoidetaan hyvin, mutta puhdistamoille tuleva jätevesi on laadultaan varsin haastavaa mittalaitteille, joten poistotehoa tuskin voitaisiin arvioida kovin luotettavasti nykyisillä mittalaitteilla.

Jätevesialan tuotekehitystä tarvitaan

Uudistettu direktiivi ja sen myötä tulevat muutokset kansallisiin lainsäädäntöihin siirtymäaikoineen tulevat lisäämään jätevesialan tuotekehitystä merkittävästi. Näin ollen uusia innovaatioita on varmasti odotettavissa niin puhdistustekniikoiden kuin mittalaitteiden osalta – osa niistä todennäköisesti saadaan onnistuneesti kaupallistettua täyden laitosmittakaavan käyttöön. Ehkä jokin taho onnistuu jopa kehittämään kustannus- ja energiatehokkaan vaihtoehdon nykyisin typenpoistoon pääosin käytettävälle biologiselle aktiivilieteprosessille, joka on jo yli 100 vuotta vanhaa tekniikkaa.

Edessä on siis mielenkiintoisia vuosikymmeniä yhdyskuntien jätevesisektorilla!

Henri Haimi
Henri Haimi
Projektipäällikkö
Lähetä viesti