Jätevesiä käsitellään ympäristön suojelemiseksi, mutta käsittelyprosessit itsessään aiheuttavat erilaisia ympäristövaikutuksia vaikuttaen siten myös osaltaan ilmaston lämpenemiseen. FCG Finnish Consulting Group toteutti yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa hankkeen, jossa selvitettiin neljän suomalaisen jätevedenpuhdistamon hiilijalanjälki, tunnistettiin hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät ja esitettiin suosituksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Kestävä elimympäristö
Kestävä elinympäristö
Vastuullisuus
Vastuullisuus
Ympäristökonsultointi
Ympäristökonsultointi

Osana hanketta tehty hiilijalanjäljen laskenta auttaa selvittämään puhdistamokohtaisesti, miten hiilijalanjälki muodostuu ja mitkä ovat varteenotettavia mahdollisuuksia pienentää hiilijalanjälkeä sekä arvioimaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tässä projektissa dokumentoitu menettelytapa puhdistamoiden hiilijalanjäljen laskentaan soveltuu myös muiden vesilaitosten käytettäväksi.

Prosessien suorat haihduntapäästöt aiheuttavat suurimman osan jätevedenpuhdistamoiden hiilijalanjäljestä.

Prosessien suorat haihduntapäästöt aiheuttavat tutkimuksen mukaan suurimman osan jätevedenpuhdistamoiden hiilijalanjäljestä. Energiankulutus on puhdistamoiden toiseksi suurin päästölähde, kun taas kemikaalien kulutuksen ja kuljetusten osuus kokonaispäästöistä oli selkeästi pienempi.

 - Suoriin haihduntapäästöihin vaikuttaminen on haastavaa ja vaatii puhdistamokohtaista kenttätutkimusta. Vaikuttavana keinona suositellaan prosessikohtaista energiankulutuksen seurantaa nykyistä useammasta mittauspisteestä. Se helpottaa energiaintensiivisten osaprosessien tunnistamista, mikä puolestaan auttaa energiatehokkuustoimien kohdentamisessa. Oma energiantuotanto lietteestä tai käsitellyn jäteveden lämmöstä ovat myös keinoja pienentää hiilijalanjälkeä, prosessiasiantuntija Henri Haimi FCG:ltä kertoo.

Puhdistamokohtaisia eroja aiheuttavat mm. käsiteltävien jätevesijakeiden laatu, energiaseos, prosessien energiatehokkuus, lietteen hyödyntämistapa ja käytetyt kemikaalit. Hankkeessa annettiinkin puhdistamokohtaisesti hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtääviä suosituksia.

- Tulevaisuudessa energiantuotannon ennustetaan kehittyvän vähähiilisempään suuntaan, jolloin muihin päästölähteisiin, kuten suoriin haihduntapäästöihin, vaikuttaminen korostuu entisestään, elinkaariasiantuntija Elina Merta FCG:ltä kiteyttää.

Lisätietoja hankkeesta:

Henri Haimi
prosessiasiantuntija, FCG Finnish Consulting Group Oy
@email
p. 044 704 6298

Elina Merta
elinkaariasiantuntija, FCG Finnish Consulting Group Oy
@email
p. 044 431 4564

Taustaa

FCG toteutti yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa vuonna 2020 hankkeen, jossa selvitettiin Hämeenlinnan Seudun Veden Paroisten puhdistamon, Riihimäen Veden puhdistamon, Kouvolan Veden Mäkikylän puhdistamon sekä Oulun Veden Taskilan puhdistamon hiilijalanjälki, tunnistettiin hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät sekä tuotettiin puhdistamoille suosituksia kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseen.

Tutkimuksessa huomioitiin epäsuorina päästölähteinä energian käyttö, kemikaalien tuotanto sekä kemikaalien, lietteen ja välppeen kuljetukset. Suorina päästölähteinä huomioitiin jäteveden, lietteen ja välppeen käsittelyprosessit, joista kasvihuonekaasuja vapautuu biologisten prosessien kautta. Hiilijalanjälkitulokset vaihtelivat 45 – 82 kg CO2ekv AVL-1a-1 välillä.

Projektissa julkaistu Alexis Awaiteyn diplomityö on luettavissa Carbon footprint of Finnish wastewater treatment plants (aalto.fi). Diplomityön ohjaajina toimivat prosessiasiantuntija Henri Haimi ja elinkaariasiantuntija Elina Merta FCG:ltä. Projektin rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Hämeenlinnan seudun vesi, Riihimäen vesi, Kouvolan vesi ja Oulun vesi.