Kiinteistöveron tasapuolisuus kaatuu rekisterivirheisiin
Kiinteistöverotuksesta keskusteltaessa huomio kiinnittyy helposti siihen, kuinka paljon kunta kerää veroa. Yhtä olennaista on kuitenkin se, perustuuko verotus oikeisiin tietoihin ja kohdellaanko kuntalaisia tasapuolisesti.
Kiinteistövero määräytyy pitkälti viranomaisrekistereissä olevien tietojen perusteella. Verotukseen vaikuttavat rakennusten määrä, pinta-ala, käyttötarkoitus, ikä ja ominaisuudet. Mikäli tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä, myös verotus voi olla väärä.
Rekisteristä löytyy virheitä molempiin suuntiin. Eräässä tekemässämme kiinteistöinventoinnissa oli tapaus, jossa kuntalainen oli maksanut turhaan kiinteistöveroa autotallista 1970-luvulta lähtien. Autotalli oli aikanaan esitetty rakennusluvassa ja tieto oli jäänyt rekistereihin, vaikka rakennusta ei koskaan rakennettu. Virhe huomattiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin kiinteistöinventoinnin yhteydessä.
Kiinteistöverotuksen pitäisi perustua siihen, mitä oikeasti on olemassa
Yllä oleva esimerkki kertoo hyvin, mistä rakennusrekisterien ajantasaistamisessa pohjimmiltaan on kyse:
Tavoitteena ei ole kerätä lisää veroja, vaan korjata virheellinen tieto.
Jos rekisteristä puuttuu rakennus tai rekisteriin on merkitty rakennus, jota ei todellisuudessa ole, tulee virheet korjata. Virheitä voi olla myös rakennusten pinta-aloissa, käyttötarkoituksissa ja muissa verotukseen vaikuttavissa tiedoissa.
Korjausten seurauksena joidenkin kiinteistönomistajien verotus nousee ja toisten laskee. Olennaista on, että verotus perustuu tämän jälkeen nykyistä paremmin todelliseen rakennuskantaan.
Kenenkään ei pitäisi maksaa kiinteistöveroa rakennuksesta, jota ei ole olemassa. Toisaalta ei ole oikeudenmukaista, että toinen kuntalainen maksaa kaikista rakennuksistaan ja toinen ei vain siksi, että viranomaisrekisterin tiedot ovat puutteelliset.
Oikein tietonsa ilmoittaneen ei pitäisi olla järjestelmän häviäjä
Rakennusrekisterien puutteissa on myös laajempi oikeudenmukaisuuskysymys.
Valtaosa kuntalaisista on hoitanut rakentamiseen liittyvät velvollisuutensa asianmukaisesti. Rakennukset on luvitettu ja asianmukaiset tiedot ilmoitettu viranomaisille. Jos osa rakennuskannasta kuitenkin puuttuu verotuksen tietopohjasta, oikein toimineet kuntalaiset kantavat suhteellisesti suuremman taakan yhteisestä verorasituksesta.
Toteuttamissamme inventoinneissa verotettavan rakennuskannan pinta-ala on tyypillisesti kasvanut noin 10–30 prosenttia. Tämä ei tarkoita, että jokaisen kuntalaisen kiinteistöveron pitäisi nousta.
Päinvastoin laajempi ja todellisuutta paremmin vastaava veropohja voi antaa kunnalle mahdollisuuden arvioida myös kiinteistöveroprosentin tasoa. Jos sama verokertymä voidaan kerätä laajemmalta ja oikeudenmukaisemmalta pohjalta, oikein tietonsa ilmoittanut kuntalainen voi hyötyä muutoksesta myös suoraan.
Luotettavat tiedot hyödyttävät koko kuntaa
Ajantasaisen rakennusrekisterin vaikutukset eivät rajoitu yksittäiseen kiinteistöverolaskuun.
Kun verotus perustuu todelliseen rakennuskantaan, kunnan tulopohja on ennakoitavampi ja verorasitus jakautuu nykyistä oikeudenmukaisemmin. Samalla voidaan vähentää painetta rahoittaa kunnan palveluita muiden verojen, maksujen tai säästöjen kautta.
Ajantasaiset rakennus- ja kiinteistötiedot palvelevat verotuksen lisäksi myös kunnan muuta suunnittelua, päätöksentekoa ja viranomaistoimintaa. Luotettava tieto parantaa koko kunnan tilannekuvaa.
Samat säännöt kaikille
Periaate on lopulta yksinkertainen: samat säännöt kaikille.
Kuntalaisen pitää voida luottaa siihen, että hänen verotuksensa perustuu oikeisiin tietoihin ja että myös hänen naapurinsa kohdalla toimitaan samalla tavalla. Rakennusrekisterin ajantasaistamista ei tehdä verojen korottamiseksi, vaan yhteisien velvollisuuksien jakamiseksi mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja avoimesti.
Haluatko varmistaa, että kuntanne kiinteistöverotus perustuu oikeisiin tietoihin? Laita alta viestiä, ja katsotaan teidän kuntanne tilannetta!
