Espoolaiseen kallioluolastoon rakentuu parhaillaan HSY:n uusi jätevedenpuhdistamo, jonka maanalainen pinta-ala vastaa noin 12 jalkapallokentällistä. Koska pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa jatkuvasti, on nykyinen 50 vuotta palvellut Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamo käymässä liian pieneksi. Laitoksen tekniikka ei myöskään vastaa enää tulevaisuuden jäteveden käsittelyvaatimuksia.  

FCG on osallistunut Blominmäen puhdistamohankkeeseen alusta saakka laatimalla sijoituspaikkavertailuja Espoon Vedelle sen pohtiessa, mihin uusi puhdistamo rakennettaisiin. Vuonna 2006 FCG laati kalliopuhdistamon hankesuunnitelman, ja ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen puhdistamo päätettiin vuonna 2009 sijoittaa Blominmäkeen. Rakentaminen aloitettiin lopulta vuonna 2015, joten prosessi on ollut pitkä. 

“Sujuvuuden kannalta on merkittävää, että FCG on ollut hankkeessa pitkään mukana. Olemme edistäneet hanketta onnistuneesti ja parantaneet prosesseja yhteistuumin.” 
Kari Reinikainen, projektijohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Valmistuttuaan Blominmäen jätevedenpuhdistamo käsittelee kaikki Länsi-Vantaan, Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Siitä tulee Viikinmäen puhdistamon jälkeen Suomen toiseksi suurin jätevedenkäsittelylaitos, ja tarvittaessa sen toimintaa voidaan laajentaa jopa miljoonan asukkaan jätevesien käsittelyyn. Koko hankkeen kustannukset nousevat lähes 400 miljoonaan euroon, joten kyseessä on HSY:n kallein ja pääkaupunkiseudun toiseksi kallein infrahanke heti länsimetron jälkeen.  

Suomen suurimpiin lukeutuva ympäristöinvestointi nojaa FCG:n suunnitteluosaamiseen 

FCG:llä on pitkälle ulottuva kokemus vedenkäsittelyprosessien suunnittelusta ja siihen liittyvistä hankinnoista. Niinpä HSY hyödynsi FCG:n vesihuollon asiantuntemusta jo 1980–90-lukujen taitteessa edeltäjänsä Helsingin Veden rakennuttaman Viikinmäen keskuspuhdistamon suunnittelussa. Toisilleen entuudestaan tuttujen yhteistyökumppaneiden oli täten helppoa lyödä hynttyyt yhteen myös Blominmäen puhdistamohankkeessa. 

“FCG:n yleissuunnitelmassa prosessi oli hyvin pitkälle mietitty, ja yrityksen kokemus vastaavanlaisten laitosten suunnittelusta oli meille myös tärkeä kriteeri.”  
Kari Reinikainen, projektijohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut

FCG:n vastuulla on pääsuunnittelijana ollut hanke- ja yleissuunnitelman lisäksi puhdistamon laitostekninen suunnitelma ja luolaston sisäinen 3D-mallinnus. Tietomallinnuksesta vastaavan tiimin tehtävä on ollut varmistaa, että kaikki tarvittava saadaan mahtumaan luolastoon – kerran louhittua kalliota kun ei enää myöhemmin helposti työstetä. FCG on tehnyt myös laadunvarmistusta luolastoon vesimassoja varten rakennettaville vesitiiviille betonirakenteille. 

Typpi- ja fosforipäästöjen merkittävä vähentyminen suojelee Itämerta 

HSY:lle uusi jätevedenpuhdistamo on merkittävä investointi, sillä se tietää siirtymistä energiatehokkaampaan laitekantaan ja jäteveden käsittelyprosessiin. Vastuullisuus onkin huomioitu puhdistamon suunnittelussa monipuolisesti. Ensinnäkin luolastoon sijoitetun puhdistamon lämpötila pysyy tasaisempana, mikä tekee jäteveden käsittelyprosessin operointiolosuhteista otollisemmat. Maanalaisen laitoksen elinkaari on myös maanpäällistä laitosta pidempi: Blominmäen puhdistamon käyttöiäksi arvioidaan jopa sata vuotta.  

Lisäksi puhdistamo hyödyntää lietteen mädätysprosessissa syntyvää biokaasua sähkön- ja lämmöntuotannossa. Se tekee laitoksesta lämmön suhteen täysin omavaraisen, ja sähkön omavaraisuusasteessa tähdätään vähintään 70 prosenttiin. 

Puhdistamolla käytettävä ravinteiden poistomenetelmä on ainoa laatuaan Itämeren jätevedenpuhdistamoissa, sillä sekä typen että fosforin poistolle on suunniteltu oma käsittelyvaiheensa. Typpi saadaan poistettua jätevedestä yli 90-prosenttisesti ja tehokkaan saostus-suodatusprosessin ansiosta fosfori jopa 99-prosenttisesti. Blominmäen puhdistamolla tuleekin olemaan tärkeä rooli Suomen rannikkovesien ja Itämeren rehevöitymisen hillitsemisessä, koska mereen päätyvät suorat päästöt vähenevät.  

Tälle asiakkaalle tarjottuja palveluitamme
Jätevedenpuhdistamot Ympäristovaikutusten arviointi (YVA) ja luvitus