Väylävirasto: Sulkujen pidentäminen turvaa Saimaan kanavan toiminnan pitkälle tulevaisuuteen
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 11,5 metrillä on haastava ja erikoisosaamista vaativa hanke paitsi Suomen mittakaavassa myös maailmanlaajuisesti. Projektin tavoitteena on turvata Saimaata ja Suomenlahtea yhdistävän vesireitin toiminta- ja kehittämisedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Väylävirasto on tilannut rakennussuunnitelman syksyllä 2018.
Hankkeen taustalla kilpailukyvyn, turvallisuuden ja vastuullisuuden kehittäminen
Nykyiset sulut ovat yli 50 vuotta vanhoja. Kehityshanke mahdollistaa pidempirunkoisten, yleisemmin käytössä olevien laivatyyppien liikennöinnin kanavassa lähes ympärivuotisesti. Kaluston kokoa kasvattamalla saadaan lisättyä kanavan läpi kulkevan rahdin määrää, mikä vaikuttaa positiivisesti mm. metsä- ja paperiteollisuuden kilpailukykyyn.
Suunnitelma on laadittu myös turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökulmasta: Uudistus siirtää osan kuljetuksista kumipyöriltä ruumaan. Rahtilaivojen lisäksi Saimaa saisi uusia matkustaja-aluksia, ja moderni kalusto voisi liikkua nykyistä ympäristöystävällisemmin esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla.
”FCG on alusta alkaen ollut erittäin sitoutunut projektiin. Yhteistyö on ollut tiivistä ja edennyt sovitusti. Haasteet on taklattu ammattimaisesti, ja kohteen erityislaatuisuudet huomioivaan lopputulemaan voi olla tyytyväinen”, kertoo projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.
Tietomallintaminen visualisoi suunnitelmat
Osana suunnittelutyötä FCG:n vastuulla oli visualisoida jokaisesta kahdeksasta sulusta oma kolmiulotteinen prototyyppinsä. Tietomallit ovat niin tarkkoja, että urakoitsija voi vapaasti määritellä, mitä leikkauspintoja tai kuvantoja hän haluaa tarkastella. Mallintamista hyödyntämällä pystytään analysoimaan, havainnoimaan tai laskemaan valmiiksi erilaisia detaljeja, kuten päivän betonivalutarpeet tai raudoituksen taivutuskoodit.
”Kyseessä on pioneeriprojekti, eli ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa toteutettava kanavarakentamisen tietomallintamishanke”, FCG:n tietojohtamisen ja digipalveluiden johtaja Jarkko Räsänen kertoo.
Tietomallintamisen hyödyt ovat kiistattomat: Se lisää kommunikaatiota, vähentää dokumentaatiovirheitä ja urakan vaiheistaminen helpottuu, kun työtehtävät ja rakentamisen eteneminen voidaan havainnollistaa kolmiulotteisesti. Oheiselta videolta näet, kuinka lisätyn todellisuuden avulla voi kulkea sulun läpi ja tarkastella sitä aidossa ympäristössä.
Optimaaliset ratkaisut toiminnallisesti, ajallisesti ja kustannustehokkaasti
Rakennussuunnitelma sisältää yli 200 gigatavua dataa. Suurhankkeessa on ollut mukana FCG:n erityisalojen asiantuntijoita satama- ja väylärakentamisen suunnittelupalveluista sekä alikonsultteja mm. geo- ja kallioteknisten rakenteiden, sulkurakenteiden erikoistarkastusten sekä sukellustutkimusten osalta.
Oman erikoisleimansa hankkeelle on tuonut se, että pääosa suluista sijaitsee Venäjältä vuokratulla kanava-alueella. Lisäksi kanava on liikennöity koko ajan talvitaukoa lukuun ottamatta. Lähtökohtana suunnitelmalle onkin ollut, että valmistelevia rakennustöitä pystytään tekemään liikennöintikauden aikana sulun ollessa käytössä.
”Hanke on varmasti suurin, mitä olen urani aikana ollut johtamassa. Vahvuutemme on monialainen ongelmanratkaisukyky: olemme suunnitelleet sulkujen pidentämiselle toiminnallisesti optimoidun ratkaisun, joka on myös kustannustehokas. Jokainen sulku on yksilönsä, eivätkä maaperäolosuhteet ole identtisiä. Helpompaa olisi rakentaa kokonaan uutta, mutta löysimme mallit toimia vanhan ja uuden rakenteen liitoksissa. Tämän kaiken olemme sovittaneet toivottuun aikaikkunaan, jotta kanavan liikennöintikatkot olisivat mahdollisimmat lyhyet”, päättää FCG:n satamarakenteiden suunnittelupäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö Markku Vähäkäkelä.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme
