Asumisyksikkö Loisto: toimintakyvyn mittaus neljä kertaa vuodessa
TUVA-toimintakykymittari on ollut käytössä Asumisyksikkö Loistossa muutaman vuoden. Aktiivisesti sitä on käytetty nyt vuoden ajan. Kokemukset ovat hyvät.
Asumisyksikkö Loisto Lokalahdella on tarjonnut kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää palvelu- ja tukiasumista jo 15 vuoden ajan. Palvelupaikkoja on 26. Asukkaat saavat tukea arjen puuhissa ja elämänhallinnassa.
TUVA-toimintakykymittarilla kartoitetaan mielenterveysasiakkaan elämän keskeiset osa-alueet. Se nostaa esiin toiminnot, joissa asiakas on vahvimmillaan ja toisaalta tilanteet, joissa lisätuki on tarpeen. Mittari sopii myös päihdeasiakkaalle.
Toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioi sotealan ammattilainen. Arviossa käydään kattavasti läpi viisi toimintakyvyn osa-aluetta, jotka ovat itsestä huolehtiminen, arkeen liittyvät toiminnot, sosiaaliset suhteet, kognitiiviset ja psykososiaaliset taidot.
Asumisyksikkö Loisto on aktiivinen TUVA-mittarin käyttäjä
Loistossa asiakkaalle tehdään TUVA-arviointi vähintään neljä kertaa vuodessa. Jos asiakkaan vointi muuttuu, arviointeja tehdään useammin.
– Mittarilla arvioimme ja seuraamme asiakkaidemme vointia ja omatoimisuutta. Pystymme arvioimaan heidän arkensa haasteita selvemmin. Näemme myös, missä asioissa on menty eteenpäin. Oirekyselyllä näemme hyvin oireiden häiritsevyyden ja ovatko ne lisääntyneet tai vähentyneet. Olemme lisänneet oireisiin omia tarpeellisiksi kokemiamme asioita kuten esimerkiksi itsetuhoisuuden, TUVA-vastaava, sairaanhoitaja Iida Pitkänen Loistosta kertoo.
Asiakkaat tekevät myös itse oma-arvion TUVA-mittarilla. Itsearviointi havainnollistaa hyvin haasteet ja toisaalta ne toimet, joissa asiakas pärjää omatoimisesti. Oma-arvio on hyvä keskustelun avaaja, ja henkilökunta keskustelee asiakkaan kanssa aina hänen omista arvioistaan. Mittaritieto on hyvä pohja myös kuntoutussuunnitelman aloitukseen.
Tilaajakunta saa TUVA-arviot
Loisto käyttää TUVA-mittaria myös yhteistyössä kuntien kanssa. Arvioinnit toimitetaan tilaajakunnille vähintään neljä kertaa vuodessa.
– Lähetämme kuntaan omasta aloitteestamme aina koko arvioinnin, emme pelkkää yhteenvetoa. Tapaamisissa olemme sitten perustelleet arviointien avulla, miksi joku asiakas esimerkiksi tarvitsee enemmän tukea. Ongelmana on välillä ollut, että tilaajakunnan sosiaalityöntekijät eivät välttämättä ymmärrä mittaria ja mitä sen osat tarkoittavat.
– TUVA-mittarin avulla palvelun tilaajalla ja palvelun tuottajalla on yhteinen ymmärrys, miksi asiakas tarvitsee apua, tukea ja tiettyä palvelua. Palvelun tuottaja pystyy toimimaan läpinäkyvästi ja perustellusti suhteessa tilaajaan. Toki tilaajan on hyvä ymmärtää mittarin sisältö ja tietää, mistä se muodostuu, erityisasiantuntija Satu Kainulainen FCG:ltä sanoo.
Yhteistä ymmärrystä ja yhteistyötä on mahdollista avata ja kehittää myös yhteisellä koulutuksella. Siinä mittarin käyttöä tarkastellaan niin tilaajan kuin palveluntuottajan näkökulmasta.
TUVA-mittariin kuuluu aina käyttökoulutus
Loistossa TUVA-mittarin koulutus saa hyvän arvion ja se on ollut tarpeen. Loistolaisten mielestä koulutuksessa olisi hyvä käydä vuosittain tai parin vuoden välein.
Myös käyttövinkit mittarin hyödyntämisestä sekä asiakas- että kuntayhteistyössä saavat kiitosta.
– Mittaria on nyt viimeisen vuoden aikana käytetty aktiivisesti Loistossa. On myös ehkä paremmin ymmärretty mittarin tarpeellisuus ja miten sitä voidaan paremmin hyödyntää. Ei nähdä mittarin tekemistä enää pakkona, koska kunnat sitä vaativat, Iida Pitkänen sanoo.
Mahdollisuus lisätietojen kirjaamiseen mittarissa saa Loiston henkilökunnalta kiitosta: arvokas taustatieto saadaan talteen ja toisaalta arviointien taustaa on helppo avata.
