Diagnoositietojen poimintavirheet – näin ne vältetään
Valtakunnallisesti on uutisoitu laajalti (mm. HS 10.10.2025) hyvinvointialueiden diagnoositietoihin liittyvistä epäselvyyksistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella diagnosoitujen hengityselinten kroonisesta toimintavajauksesta kärsivien potilaiden määrän on THL:n tilastoissa todettu olevan moninkertainen verrattuna muihin hyvinvointialueisiin. Syitä ilmiöön on selvitelty hyvinvointialueen ja THL:n yhteistyönä.
FCG Finnish Consulting Group, joka Suomessa hallinnoi kaikilla hyvinvointialueilla käytössä olevaa NordDRG -potilasluokittelua, on jo vuosia auditoinut kirjaamisen laatua hyvinvointialueilla ja entisissä sairaanhoitopiireissä. Auditoinnin aikana FCG:n asiantuntijalääkärit arvioivat potilaasta hoitojakson aikana sairauskertomukseen tehtyjä merkintöjä ja vertaavat niitä potilastietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Auditoinnissa kiinnitetään huomiota diagnoosi-, käyntisyy-, toimenpide- ja tutkimuskirjauksiin.
Auditoinnin aineistona käytetään hyvinvointialueen poimimia ja toimittamia tietoja. Tiedot vastaavat niitä Hilmo (hoitoilmoitus) -tietoja, joita hyvinvointialueet toimittavat THL:lle ja joita nyt uutisoidut ilmiöt ovat koskeneet. Auditoinnin tuloksena hyvinvointialue saa siis tietoa paitsi kirjaamisen laadusta, myös tiedonsiirron toimivuudesta.
Yksi auditointien tärkeimmistä havainnoista hyvinvointialueille liittyy tiedon siirtoon potilasjärjestelmästä. Kun samasta potilaasta on tehty useampi merkintä saman hoitotapahtuman aikana- esimerkiksi ensin hoitajan kirjaus potilaasta tai lääkärin tuloteksti ja myöhemmin lääkärin yhteenveto tutkimustuloksista ja päätelmä varsinaisesta diagnoosista – järjestelmästä on usein poimiutunut hoitotapahtuman päädiagnoosiksi se, joka on kirjoitettu ensimmäisenä. Kuitenkin potilaan hoidon edetessä oikea diagnoosi varmistuu ja täsmentyy, ja koko hoitotapahtuman oikea päädiagnoosi löytyy lääkärin viimeisestä kirjauksesta.
Kirjaukset järjestelmään on siis lähtökohtaisesti tehty täysin oikein. Ongelma liittyy nimenomaan Hilmo-tietojen toimittamisen yhteydessä tapahtuneeseen tietojen poimintaan.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa diagnoositietoihin perustuvan sairastavuuden osuus on merkittävä. Jatkossa huomiota onkin kiinnitettävä enenevissä määrin paitsi kirjaamisen laatuun, myös tietojärjestelmien toimintaan ja tietojen poimintaan liittyvien prosessien oikeellisuuteen.
Näkemyksen takana:
Lotta Sokka, johtava asiantuntija
Kristiina Kahur, asiantuntijalääkäri
Emma Kajander, asiantuntijalääkäri