PFAS-yhdisteet: Ikuiset kemikaalit ovat jo osa elinympäristöämme
PFAS-yhdisteet ovat ihmisen valmistamia niin sanottuja ikuisia kemikaaleja, joita käytetään monissa tuotteissa, kuten sammutusvaahdoissa, tekstiileissä ja elintarvikepakkauksissa. PFAS-yhdisteet ovat erittäin kestäviä ja ne voivat pysyä ympäristössä pitkään. Laajaa joukkoa PFAS-yhdisteitä on hyödynnetty teollisuudessa jo vuosikymmenten ajan.
Mikä ihmeen PFAS? Lyhyt tietoisku
- PFAS-yhdisteet ovat: Per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä, jotka sisältävät fluoria.
- Vettä ja rasvaa hylkiviä: Käytetään esimerkiksi erilaisissa pinnoitteissa, kuten teflonissa.
- Erittäin pysyviä: Yhdisteet eivät hajoa helposti ympäristössä.
- Vesiliukoisia: Yhdistejäämät voivat kulkeutua vesistöissä pitkiä matkoja. Saattavat aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.
- Kertyvät elimistöön: Voivat kertyessään aiheuttaa terveysongelmia.
- Laaja käyttö: Teollisuudessa ja monissa kuluttajatuotteissa.
- Rajoitettu käyttö: Joitakin PFAS-yhdisteitä on rajoitettu EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) on valmistelussa uusia, aiempaa laajempia rajoituksia PFAS-yhdisteille. Rajoituksilla pyritään vähentämään PFAS-yhdisteiden kertymistä ympäristöön.
- Ympäristölainsäädäntö: EU:ssa päivitetään ympäristölle haitallisten prioriteettiaineiden listaa, johon myös PFAS-yhdisteet kuuluvat. Pitoisuusrajoja ympäristössä ollaan tarkentamassa, ja uusilla rajoilla tulee olemaan vaikutusta esimerkiksi toiminnanharjoittajien sallittuihin päästöihin. Joillekin PFAS-yhdisteille ehdotetut rajat ovat erittäin alhaisia.
PFAS-yhdisteet ovat siis kemikaaleja, jotka helpottavat elämäämme, mutta niiden kestävyys ja haitallisuus ympäristölle ja terveydelle ovat merkittäviä huolenaiheita.
Osalla PFAS-yhdisteistä on havaittu useita haittavaikutuksia ihmisille. Epidemiologisten tutkimusten perusteella ne voivat olla myrkyllisiä maksalle ja munuaisille, altistaa tietyille syöville, häiritä lisääntymistä, normaalia kehitystä, immuunijärjestelmää ja kilpirauhasen toimintaa, sekä vaikuttaa veren kolesterolitasoon. Keskeistä on kuitenkin se, kuinka paljon yhdisteitä kehoon kertyy. Maltillisten pitoisuuksien ei tiedetä aiheuttavan ainakaan akuuttia haittaa.
Suomessa PFAS-yhdisteitä tutkitaan muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta verinäytteillä. Vuonna 2023 tutkittujen lasten pitoisuudet olivat maltilliset. Oletus on, että tällä hetkellä PFAS-yhdisteet eivät tällä hetkellä aiheuta merkittävää haittaa väestölle. Kuormituksen lisääntyessä tilanne saattaa kuitenkin muuttua.
PFAS-yhdisteiden puhdistaminen maaperästä ja vesistöistä on tärkeää. Suomessa puhdistustöitä on tehty esimerkiksi vaihtamalla maamassoja, mutta toistaiseksi PFAS-kunnostuksia on tehty vain vähän. Vaikka PFAS-yhdisteiden käytön rajoittaminen on tulevaisuuden kannalta olennaista, on myös ympäristöön jo päätyneiden yhdisteiden puhdistaminen tärkeää niin ympäristön kuin kansanterveydenkin näkökulmasta. Tulevat rajoitukset ja pitoisuusrajat voivat lisätä puhdistustarvetta erityisesti kohteissa, joissa päästöt ovat merkittäviä. Jatkossa ympäristöviranomaisten toiminta keskittyykin todennäköisesti päästölähteiden tunnistamiseen ja riskienhallintaan näissä kohteissa.
