Tuulivoimasta vihreään vetyyn – Suomen energiamurros on käynnissä

Energia-ala elää historiallista siirtymäkautta ja energiamurros tuntuu vahvasti myös Suomessa. EU:n prioriteettina on kehittää aurinko- ja tuulivoimaa käyttäen vihreää vetyä. Se tulisi olemaan merkittävä osa Euroopan ja Suomen fossiilivapaata tulevaisuutta. Vetytalous on rakentumassa, mutta samaan aikaan kysymyksiä on paljon. Mikä on vedyn todellinen tarve seuraavalla vuosikymmenellä? Miten koko vetytalous kehittyy? Miten varmistamme, että Suomi toimii oikea-aikaisesti ja oikeassa mittasuhteessa vihreän vedyn suhteen? Miten hyödynnämme ainutlaatuiset vahvuutemme vetytalouden edelläkävijänä?

Mullistaako vihreä vety energiamarkkinat – vai onko kyse hypestä?

Energiamurroksia on luvattu ennenkin, ja vihreään vetyyn tuntuu liittyvän paljon hypetystä. Ymmärrän skeptisyyden – mutta tällä kertaa tilanne on todella erilainen. EU pumppaa miljardeja vetytalouteen, teollisuus etsii kuumeisesti tapoja vähentää päästöjään ja Venäjän energiasta irtautuminen pakottaa Euroopan ajattelemaan energiaa kokonaan uudella tavalla. Kukaan ei ole enää valmis sanomaan, että vihreä vety olisi pelkkä visio. Se on muuttumassa välttämättömyydeksi.

Suomi vetytalouden edelläkävijäksi – ainutlaatuiset vahvuudet

Suomi on poikkeuksellisessa asemassa vetytalouden kehityksessä. Meillä on:

• Runsaasti tilaa tuuli- ja aurinkovoimalle – uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti
• Puhdasta vettä elektrolyysiin – se on vihreän vedyn tuotannon perusraaka-aine
• Luotettava sähköverkko – joka mahdollistaa vedyntuotannon integroinnin energiajärjestelmään
• Kylmä ilmasto – vedyntuotannon hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämmityksessä, mikä nostaa hyötysuhdetta merkittävästi

Kun muut maat kamppailevat infrastruktuurin ja energian saatavuuden kanssa, Suomi voi hypätä suoraan vetytalouden seuraavalle tasolle. Meillä on mahdollisuus olla vihreän vedyn tuottaja ja viejä tulevaisuudessa – jos toimimme nyt oikea-aikaisesti.

Realiteetit pöydälle: Vetyhankkeet vievät aikaa – miksi vihreän vedyn projektit ovst viivästyneet?

Rehellisesti sanottuna tilanne on se, että moni vetytaloushanke Suomessa on jumissa tai aikataulut ovat siirtyneet. Suomessa on kymmeniä vihreän vedyn projekteja suunnitteilla, mutta vain harva on edennyt rakennusvaiheeseen. Miksi?

Vetyhankkeiden keskeiset haasteet:

1. Taloudelliset realiteetit

• Korot nousivat nopeasti 2022–2023, mikä kallisti investointeja
• Rahoituksen saaminen vaatii tarkkaa kannattavuusanalyysiä ja riskienhallintaa

2. Sääntely ja byrokratia

• EU:n vetystrategia ja säännöt muuttuvat jatkuvasti
• Ympäristöluvat, rakennusluvat ja verkkoon liittyminen vievät aikaa

3. Epävarmuus kysynnästä

• Kukaan ei vielä tiedä varmasti, paljonko vihreää vetyä tarvitaan vuonna 2030 tai 2040
• Teollisuus odottaa varmistusta ennen suurten investointien tekemistä

Vetyhankkeiden aikajänne – mitä pitää ymmärtää?

Näiden hankkeiden mittakaava yllättää monet. Esimerkiksi Karahkan tuulivoimapuisto-hanke vei yhteensä kahdeksan vuotta:

• 2016: Hanke alkoi
• 2021: Kaava hyväksyttiin
• 2024: Voimalat pyörivät

Vetyhankkeet tulevat viemään saman verran aikaa, ellei enemmän. Vihreän vedyn tuotantolaitos vaatii tuulivoimaa tai aurinkovoimaa, elektrolysaattorin, vetyvaraston, putkiston tai kuljetusratkaisun ja liittymisen teollisuuden prosesseihin. Jokainen vaihe vie aikaa ja vaatii lukuisia lupia.

Kasvukipuja vai pysyvä haaste? Uskon, että nämä ovat vetytalouden kasvukipuja, ei pysyviä esteitä. Muistan, kun tuulivoimastakin sanottiin 2000-luvun alussa, ettei se ikinä kannata Suomessa. Nyt Suomeen rakennetaan tuulipuistoja kilpaa, ja tuulivoima on kustannustehokkain uusi energiamuoto. Vetytalous käy läpi saman kehityksen – hitaasti, mutta varmasti.

Mitä konsultti oikeasti tekee vihreän vedyn hankkeessa – ja miksi se on välttämätöntä?

Monesti kysytään, mitä me konsultit oikeastaan teemme vetytalouden hankkeissa. Vastaus on yksinkertainen: varmistamme, että asiat menevät oikein ensimmäisellä kerralla.

Vetyhanke voi kaatua moneen asiaan:

• Lupavirhe tai puutteellinen ympäristövaikutusten arviointi
• Valitukset kaavoituksesta tai ympäristöluvasta
• Suojellun lajin (esim. liito-orava, viitasammakko) löytyminen alueelta
• Turvallisuusriskit, jotka eivät ole hallussa

Meidän työmme FCG:llä on varmistaa, ettei näin käy. Vetyhankkeen onnistuminen vaatii monitieteistä osaamista ja systemaattista prosessia.

FCG:n rooli vetytalouden hankkeissa – kattava tuki alusta loppuun

Käymme vetyhankkeen läpi vaihe vaiheelta:

1. Luontoarvot ja ympäristövaikutukset

• Luontoselvitykset (oravat, lepakot, linnut, sammakot, kasvit)
• Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tarvittaessa
• Melu-, päästö- ja maisemavaikutusten arviointi
• Vesistövaikutukset (vedenotto elektrolyysiin)

2. Maanomistajat ja sidosryhmät

• Neuvottelut kaikkien maanomistajien kanssa (joskus satoja tahoja)
• Vuokra- tai kauppasopimusten valmistelu
• Läpinäkyvä ja varhainen vuorovaikutus

3. Asukkaat ja paikallisyhteisö

• Yleisötilaisuudet ja tiedotustilaisuudet
• Huolien kuuleminen ja vastaaminen kysymyksiin
• Yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa

4. Turvallisuus ja riskienhallinta

• Turvallisuusriskit ja niiden hallinta
• Kokonaisturvallisuuden varmistaminen läpi projektin
• Turvallisuussuunnittelu rakentamisesta käyttöönottoon ja käyttöön asti

5. Luvitusprosessi

• Kaavoitus, rakennuslupa, ympäristölupa
• Sähköverkkoon liittymissopimukset
• Kemikaaliluvat ja turvallisuusvaatimukset

Miksi tämä on tärkeää?

Tämä vie aikaa, mutta säästää sitä myöhemmin. Yksikin valitus voi pysäyttää vetyhankkeen vuosiksi. Yksikin poikkeama turvallisuudessa voi aiheuttaa:

• Mittavia kustannuksia
• Projektin viivästymisen
• Henkilöturvallisuuden vaarantumisen
• Ympäristövahingon
• Mittavaa mainehaittaa

Hyvin tehty konsultointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Tuleeko vetytalous Suomeen – vai jääkö vihreä vety visioksi?

En väitä, että vihreä vety ratkaisee kaiken. Se ei korvaa kaikkea fossiilista energiaa, eikä sen pidä. Mutta monilla sektoreilla vety on jatkossa ainoa realistinen vaihtoehto, jos haluamme pitää teollisuutta Suomessa ja saavuttaa hiilineutraaliustavoitteet. Vetytalous ei ole ”joko-tai” -kysymys, vaan osa laajempaa energiamurrosta.

Missä vihreä vety on välttämätöntä? Neljä keskeistä sektoria

Näen vedyn konkreettisia mahdollisuuksia aloilla, jotka tuottavat merkittävän osan Suomen päästöistä:

1. Terästeollisuus – fossiilivapaata terästä vihreällä vedyllä

• Hiilen korvaaminen pelkistysprosessissa
• SSAB:n Hybrit-hanke on edelläkävijä vihreän teräksen tuotannossa
• Vetytalous mahdollistaa terästeollisuuden säilymisen Suomessa kilpailukykyisenä

2. Raskaat kuljetukset – vedyllä ja ammoniakilla eteenpäin

• Ammoniakki laivojen polttoaineena (päästötön laivaliikenne)
• Vety raskaissa kuorma-autoissa ja busseissa
• Rautatieliikenne alueilla, joita ei sähköistetä

3. Kemianteollisuus – vety raaka-aineena

• Lannoitteiden tuotanto (ammoniakki)
• Muovien ja kemikaalien raaka-aine
• Korvaa fossiilista vetyä, jota jo nyt käytetään teollisuudessa

4. Synteettiset polttoaineet – lentoliikenteen ja merenkulun ratkaisu

• Lentopolttoaineet (e-fuels) CO₂:sta ja vedystä
• Vaihtoehto fossiilisille dieselille ja kerosiinille
• Kestävä ratkaisu liikennemuodoille, joita ei voi sähköistää