Sälgrundin majakka uudessa loistossaan.
Asiakastarina

Sälgrundin majakka valaisee jälleen Kaskisten väylää – FCG suunnitteli historiallisen majakan korjauksen 

Noin 30 metriä korkea Sälgrundin majakka on ohjannut merenkulkijoita Kaskisten satamassa jo vuodesta 1875. Nyt Sälgrundin majakan tornirakenne on korjattu kestämään seuraavat vuosikymmenet. FCG Rakennettu ympäristö Oy laati majakan korjaussuunnitelman Väyläviraston toimeksiannosta ja oli mukana myös urakan aikaisessa suunnittelussa.

Yli 150 vuotta merenkulun turvana

Merenkulkijoita opastava Sälgrundin majakka on historiallisesti arvokas rakennus. © FCG Rakennettu ympäristö Oy

Sälgrundin majakka on paitsi arvokas kulttuurihistoriallinen kohde myös edelleen käytössä oleva merenkulun turvalaite. Se on osa Kaskisten 9 metrin väylän merkintää. Noin 30 metriä korkean majakkatornin huippu kohoaa noin 35 metriä merenpinnan yläpuolelle ja näkyy kauas Selkämerelle.

Merenkulkijoiden pitkään toivoma valomajakka Selkämeren rannikolle suunniteltiin jo vuonna 1863, ja Sälgrundin majakka valmistui vuonna 1875. Vuonna 2025 majakka täytti siten 150 vuotta.

Majakka automatisoitiin vuonna 1967, mutta sen historiallinen luonne on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Sälgrundin majakan sisätiloja on vaalittu alkuperäistä kunnioittaen, ja myös alkuperäinen Fresnel-linssistö on edelleen paikallaan. Museovirasto on määritellyt majakan ja luotsiaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Korjaussuunnittelussa oli siksi sovitettava yhteen edelleen käytössä olevan merenkulun turvalaitteen tekniset vaatimukset ja arvokkaan historiallisen rakennuksen säilyttäminen.

Myös majakan rakenne tekee kohteesta erityisen. Tornin alkuperäinen runko on tiiltä, ja se muodostuu ulkoseinästä, keskipilarista sekä niiden väliin rakennetusta kierreholvista, johon puiset kierreportaat tukeutuvat. Tornin yläosassa on kaksi ulkotasoa ja teräsrakenteinen valolaitekoju.

Majakka ei kuitenkaan ole säilynyt muuttumattomana, vaan sen rakenteisiin on kertynyt lähes 150 vuoden aikana useita korjaus- ja rakennusvaiheita. Juuri tämä rakenteellinen kerroksellisuus teki myös uuden korjauksen suunnittelusta poikkeuksellisen kiinnostavan tehtävän.

Tutkimukset paljastivat poikkeuksellisen betonirakenteen

Sälgrundin majakan ulkovaippa
Majakan ulkopinnassa oli paikoin halkeilua ja kulumaa. © FCG Rakennettu ympäristö

Majakan rakenteet kertovat lähes vuosisadan mittaisesta korjaushistoriasta. Alkuperäisen tiilimuurauksen päälle valettiin vuonna 1935 betonivaippa, minkä jälkeen majakkaa on korjattu useaan otteeseen, muun muassa 1980-luvulla sekä vuosina 2000 ja 2015. Jokainen korjausvaihe on jättänyt jälkensä rakenteeseen, mikä tekee majakasta rakenneteknisesti poikkeuksellisen ja kerroksellisen kokonaisuuden.

Vaikka sisätiloja oli kunnostettu vielä vuonna 2015, tornin ulkovaipan edellisestä korjauksesta oli kulunut noin 25 vuotta. Vaativassa meri-ilmastossa vuosikymmenten rasitus näkyi erityisesti tornin ulkopinnoissa.

FCG Rakennettu Ympäristö Oy:n työ käynnistyi kesäkuussa 2025 maastokatselmuksella, jossa majakan rakenteet tarkastettiin paikan päällä. Havaintojen perusteella laadittiin kuntotarkastusraportti ja tarkempia tutkimuksia ohjaava kuntotutkimusohjelma. Syksyllä 2025 tehdyssä erikoistarkastuksessa tornin rakenteista otettiin näytteitä ja selvitettiin myös haitta-aineiden esiintymistä.

Tutkimusten perusteella majakan betoni oli ikäänsä nähden pääosin hyvässä kunnossa. Ulkopinnoissa havaittiin kuitenkin halkeilua ja maalipinnan kulumista. Tutkimusten kiinnostavin ja samalla kohteen erityislaatua kuvaava havainto löytyi betonin sisältä: kloridipitoisuudet olivat koholla koko tornin korkeudelta vielä 6–8 senttimetrin syvyydessä.

Kloridien määrä ja esiintyminen syvällä betonirakenteessa viittasivat siihen, etteivät suolat olleet peräisin pelkästään vuosikymmenten aikana ulkopinnalta imeytyneestä merivedestä. Todennäköisenä selityksenä pidettiin sitä, että vuoden 1935 betonivaipan valmistuksessa oli käytetty merivettä. Havainto kertoo samalla niistä rakentamisolosuhteista ja -menetelmistä, joissa majakkaa lähes sata vuotta sitten vahvistettiin.

Tutkimuksissa löytyi myös vanhojen maalien sisältämiä raskasmetalleja. Niiden vuoksi vanhojen pinnoitteiden poistaminen ja jätteiden käsittely oli suunniteltava erityisen huolellisesti.

Korjaussuunnitelma vanhaa kunnioittaen

FCG:n työryhmä laati tutkimustulosten pohjalta majakalle kokonaisvaltaisen korjaussuunnitelman. Työtä johti projektijohtaja Markku Vähäkäkelä, ja työryhmään kuuluivat Jesse Kunnas ja Tomi Wielert.

Suunnittelun lähtökohtana oli majakan säilyminen mahdollisimman pitkälle alkuperäisenä. Vaurioituneet rakenteet tuli kuitenkin korjata sekä parantaa turvallisuutta sekä teknisiä järjestelmiä. Korjaussuunnitelma ulottui koko majakkaan: ulkopintoihin, kahteen ulkotasoon ja teräsrakenteiseen valokojuun sekä sisäpintoihin, portaikkoihin ja varusteisiin.

Sälgrundin majakan tornissa
Projektijohtaja Markku Vähäkäkelä Sälgrundin majakan tornissa © FCG Rakennettu ympäristö

”Ulkoseinien halkeamat tuli injektoida, rapautunut betoni korjata ja tornin pinnoitus uusia. Samalla oli tärkeää säilyttää majakalle ominaiset yksityiskohdat ja alkuperäinen ilme”, projektijohtaja Vähäkäkelä kertoo.

Majakan tunnusomainen valkoisen ja tummanpunaisen väripinnan raja säilytettiin alkuperäisellä paikallaan, ja oikeat sävyt varmistettiin koealoilla ennen lopullista pinnoitusta. Myös ikkunoiden ja puuovien korjauksissa lähtökohtana oli vanhan säilyttäminen.

Korjaukset suunniteltiin toteutettaviksi perinteisin menetelmin Museoviraston ohjeita noudattaen. Osat irrotettiin ja numeroitiin, jotta ne voitiin palauttaa omille paikoilleen, ja ikkunoiden lasitukset kitattiin perinteisellä pellavaöljykitillä. Majakan alkuperäinen linssi suojattiin korjaustöiden ajaksi.

Vanhan säilyttämisen rinnalla suunnitelmassa parannettiin turvallisuutta ja teknistä toimivuutta. Ylätasanteelle suunniteltiin uusi turvavaijerijärjestelmä, ukkosenjohdattimen maadoitus uusittavaksi ja valokojun huurteenestoputkiston materiaaliksi haponkestävä teräs.

Korjaustapa suunniteltiin myös ympäristön kannalta hallituksi. Torni huputettiin korjaustöiden ajaksi, mikä mahdollisti työskentelyn säältä suojattuna ja esti puhdistuksessa syntyvien jätteiden leviämisen ympäristöön.

Haitta-aineita sisältävä purkujäte kerättiin talteen ja kuljetettiin asianmukaiseen käsittelyyn. Saarikohteen erityispiirteenä suunnittelussa oli lisäksi varauduttava merikuljetuksiin.

Korjaussuunnitelma sisälsi korjaustyöselostuksen, laatuvaatimukset urakoitsijan laadunvarmistusta varten sekä korjauspiirustukset. Valmis suunnitelma vietiin myös taitorakennerekisteriin, jotta tieto majakan kunnosta ja suunnitelluista korjauksista säilyy tulevaa ylläpitoa varten.

Sälgrundin majakan
Sälgrundin majakka huputettuna korjaustöiden aikana © FCG Rakennettu ympäristö

Majakkaurakka onnistuneesti maaliin

Purkutöissä paljastunut tiililattia © FCG Rakennettu ympäristö Oy

FCG oli mukana myös työnaikaisessa suunnittelussa. Urakka eteni suunnitelmien mukaan, vaikka suunnittelun lähtötiedot olivat melko yleispiirteisiä.

”Muutama asia kesällä 2026 vaati tarkentavia suunnittelutoimenpiteitä”, Vähäkäkelä kertoo.

Majakan ulkovaipan juuressa paljastui suurehko kololohkeama. Tähän sovittiin urakan aikana tehtävän paikallinen juurivalumuotin avulla. Majakan liittymäkohta kallioon oli muutenkin hieman eläväinen, joten kohta ei erotu muusta korjatusta rakenteessa.

Majakan sisäänkäyntitason purettavan lattiavalun alta paljastui hyväkuntoinen tiililattia, joka urakan aikana päätettiin jättää tiilipinnalle.

Väyläviraston projektipäällikkö Antti Pihlaja on tyytyväinen Väyläviraston arvokohteisiin kuuluvan Sälgrundin majakan -korjausurakan yhteistyöhön ja lopputulokseen.

”Yhteistyö FCG:n kanssa sujui erinomaisesti Sälgrundin majakan korjaushankkeessa. Suunnittelussa huomioitiin tilaajan tavoitteet sekä majakan historialliset ja rakenteelliset erityispiirteet. Hyvin säilyneen majakan korjaustyöt etenivät suunnitelmien mukaisesti ilman merkittäviä yllätyksiä”, Pihlaja kertoo.

Dronekuva näyttää Sälgrundin majakan uudessa loistossaan. © Valvox Turku Oy, Jarno Lähdeviita (myös artikkelin pääkuva)

FCG Rakennettu Ympäristö Oy:n Satamat ja vesiväylät -liiketoiminta tarjoaa monipuolista asiantuntija- ja suunnitteluosaamista vesi- ja vesistörakentamisen hankkeisiin. Suunnittelemme vesiväyliä ja niihin liittyviä taitorakenteita valtakunnallisesti sekä merialueilla että sisävesillä, kauppamerenkulun väylistä veneilyn matalaväyliin.

Osaamisemme kattaa lisäksi satamien, laitureiden, aallonmurtajien, sulkujen, patorakenteiden, kalateiden ja muiden vesirakenteiden sekä niihin liittyvien ranta-alueiden esi-, yleis- ja rakennussuunnittelun. Palveluihimme kuuluvat myös vesirakenteisiin liittyvät selvitykset ja kuntoarviot sekä vesilain mukaisten hakemussuunnitelmien laatiminen.

Markku Vähäkäkelä
Projektijohtaja
Lähetä viesti
Jesse Kunnas
Projektipäällikkö
Lähetä viesti
Tomi Wielert
Projektipäällikkö
Lähetä viesti