Vesistöjen ennallistaminen
Vesistöjen ennallistaminen

Vesistökunnostus pyrkii parantamaan paitsi vesistön ekologista tilaa, myös siihen liittyvää kalataloudellista tilannetta sekä alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Asiantuntijamme auttavat oikeiden toimenpiteiden löytämisessä ja niiden käytännön toteutuksessa.
Vesistöjen kunnostuksella ja ennallistamisella on lukuisia myönteisiä vaikutuksia
Vesistökunnostuksen tavoitteena on estää vesistön ekologisen tilan heikkeneminen ja, mikäli mahdollista, palauttaa järven tai joen luontaiset ominaisuudet niin, että ekologinen tila olisi vähintään hyvä. Kunnostuksilla voidaan lisätä myös lähiympäristön viihtyisyyttä sekä rantakiinteistöjen arvoa.
Kunnostuksilla on myönteinen vaikutus vesistön kalataloudellisiin edellytyksiin sekä luonnon- ja maisemansuojeluun.
Yksi tärkeä osa vesistökunnostusta on vesistöjen ennallistaminen. Tähän kuuluvat mm.
- Soiden ennallistamistoimenpiteet, hiilinielut
- Virtavesikunnostukset, kalatiet
- Pienpatojen purkusuunnittelu, virtavesien ennallistaminen, vesiekosysteemin monimuotoisuus. Purkamisen yhteydessä kohde kunnostetaan usein vaelluskaloille soveltuvaksi lisääntymisympäristöksi.
Järvien ja jokien kunnostukseen on monia vaihtoehtoja
Järvien osalta kunnostustoimet kohdistuvat ruoppauksiin, vesikasvillisuuden niittoon, virkistyskäytön parantamiseen sekä ravintoketjukunnostuksiin (hoitokalastus). Lisäksi valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä, kuten kosteikoilla sekä laskeutusaltailla, voidaan vähentää vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.
Järven hapetuksella voidaan parantaa happikadosta kärsivän järven tilannetta, mikä puolestaan vähentää sisäistä kuormitusta eli fosforin kemiallista liukenemista sedimentistä veteen. Myös matalan vesistön vesitilavuuden kasvu edesauttaa happitilannetta ja vähentää aallokon vaikutusta pohjasedimentin sekoittumiseen. Vedenpinnan nostamisella parannetaan samalla virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskivedenpinnan korkeuden muuttaminen on vesilaissa säädetty luvanvaraiseksi.
Jokien kohdalla ongelmana ovat tyypillisesti erilaiset vaelluskalojen kulkuesteet ja lisääntymisalueiden heikkeneminen. Näistä aiheutuvia haittoja voidaan torjua mm. pienpatojen poistamisella, kalateillä, koskikunnostuksilla sekä kutusorakoilla.
Kumppanisi vesistökunnostuksen hankkeisiin
FCG:llä on pitkäaikainen kokemus vesistökunnostuksen eri osa-alueista. Autamme löytämään oikean ratkaisun vesistön tilanteen parantamiseksi ja viemme toimenpiteet asiantuntevasti käytäntöön.
Tarjoamme:
- Pohjapatoihin, vedennostoon ja säännöstelyyn liittyvät selvitykset ja suunnitelmat
- Ruoppaus- ja vesirakennussuunnitelmat
- Kalatiesuunnitelmat
- Kalastoselvitykset ja koekalastukset
- Vesilain mukaiset lupahakemukset
- Vesistömallinnukset (MIKE, Hec-Ras)
- Patoturvallisuuslain mukaiset määräaikaistarkastukset
- Vesistöjen- ja valuma-alueiden kunnostussuunnitelmat
- Nykytilaselvitykset
- Kuormitusselvitykset
- Sedimenttitutkimukset
- Kosteikkosuunnitelmat
Etsitkö kumppania vesistökunnostukseen? Ota yhteyttä asiantuntijaamme – katsotaan yhdessä, mikä on paras etenemistapa!

Tutustu FCG:läiseen! Roope Vainio, Projektipäällikkö, Energia

Ilmastosuunnitelma – luonnontiedettä vai leadershipiä?

Tutustu FCG:läiseen! Emmi Savola, Asiantuntija, Sote ja hyvinvointi

Miten kaavoituksella vaikutetaan alueiden väliseen eriytymiseen?

Tilauskoulutuksella konkretiaa toiminnan järjestämiseen – case Helsingin kaupunki

Alueellinen eriytyminen ja eriarvoistuminen ymmärretään väärin – kolme näkökulmaa keskusteluun

Tutustu FCG:läiseen! Roope Vainio, Projektipäällikkö, Energia

Ilmastosuunnitelma – luonnontiedettä vai leadershipiä?

Tutustu FCG:läiseen! Emmi Savola, Asiantuntija, Sote ja hyvinvointi

Miten kaavoituksella vaikutetaan alueiden väliseen eriytymiseen?

Tilauskoulutuksella konkretiaa toiminnan järjestämiseen – case Helsingin kaupunki
