Digitaaliset sote-palvelut ovat avain tulevaisuuden lähipalveluihin
Hyvinvointialueet ovat vastanneet suomalaisten sote-palveluista nyt kuukauden ajan. Sote-uudistuksen ensimmäinen osa, hallinnollinen uudistus, alkaa nyt olla maalissa. Kun suurta muutosta tarkastellaan sote-uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta – yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut kaikille suomalaisille – hallinnon valmistuminen on vasta ensi askel tavoitteisiin pääsemiseksi. Todellinen työ alkaa, kun rakenteet toiminnalle ovat olemassa.
Henkilöstöpula haastaa nykyisellään kaikkien sote-palveluiden tuottamista, ja hyvinvointialueet ovat jo lähtökuopissaan taloudellisten haasteiden edessä. Näiden lisäksi hoitovelka on korona-aikana kasvanut massiiviseksi ja väestön ikääntymisen myötä palvelutarve tulee vain kasvamaan. Jotta yhtälö on mahdollista ratkaista ja meillä jatkossakin on laadukkaita palveluita Suomessa, on seuraavaksi keskityttävä palveluiden uudistamiseen. Vaikka hallinnon rakentaminen oli vaikeaa, on palveluiden uudistaminen sitäkin vaativampaa. Mutta – onnistuessaan – palveluiden uudistaminen on myös merkittävämpää!
Palveluiden uudistamisesta puhuttaessa nousee usein keskusteluun digiratkaisuiden mahdollisuudet. Pidän selvänä, että hyvin johdettuina digistä löytyy ratkaisun avaimet ainakin osiin isoista haasteista. Selvää on, että digitaaliset ratkaisut on saatava vahvemmin osaksi julkisia sote-palveluita.
Kantar Publicilla teettämämme tutkimuksen mukaan jopa kuusi kymmenestä suomalaisesta käytti julkisia sote-palveluita digitaalisesti vuonna 2022. Digitaalisten palveluiden käyttö korostui yli 65-vuotiaissa, jotka keskimäärin tarvitsevat ainakin terveyspalveluita muita ikäryhmiä enemmän. Tutkimuksessa selvisi, että mitä pidempi matka kaupungin tai kunnan keskustaan on, sitä enemmän digipalveluita kaivattiin. Digipalveluiden käytön eduksi koettiin helppo saavutettavuus: ne ovat nopein ja vaivattomin tapa hoitaa asioita ajasta ja paikasta riippumatta.
Yksi tärkeimmistä uusilla hyvinvointialueilla päätettävistä asioista on tulevaisuuden sote-palveluverkko. Palveluverkko on paitsi fyysiset toimipisteet, joissa alueella tarjotaan palveluita myös digiratkaisut, joiden avulla voidaan parantaa mm. palveluiden saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Palveluverkon kokonaisuutta suunniteltaessa tulisi huomioida erityisesti kaukana keskustoista asuvat asukkaat, jotka eivät välttämättä edes halua fyysistä toimipistettä lähistölle, vaan enemmänkin parempia digitaalisia sote-palveluita.
Digitaaliset ratkaisut, kuten chat- ja etävastaanotot soveltuvat erityisen hyvin asiointiin, jossa selkeitä tarpeita hoidetaan kertaluonteisesti tai jossa hoidetaan pitkäaikaissairauden vaivoja hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi digitaaliset palvelut soveltuvat hyvin sujuvaan ohjaukseen palveluiden piiriin.
Kaikkiin tarpeisiin ei voi vastata vain digitaalisesti, eikä digipalveluita tulisi lisätä vain nykyisen palveluiden päälle, mutta sote-uudistuksen tavoitteisiin pääseminen ei tapahdu ilman nykyistä laajempia digipalveluita, joiden kehittämisessä on tärkeää nojata tietoon kunkin asiakas- ja potilasryhmän toiveista ja kehittää palveluita ennakkoluulottomasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
