Näin vastataan vanhusten kotihoidon resurssipulan haasteisiin: Tiedolla johtamalla
Sosiaalihuollon työntekijät ovat avainasemassa huolehtimassa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, kuten vanhuksista, vammaisista, lapsista ja perheistä. He tekevät arvokasta ja vaativaa työtä, joka edellyttää ammatillista osaamista, eettistä vastuuta ja inhimillistä kohtaamista. Sosiaalihuollon työ on kuitenkin myös kuormittavaa ja haastavaa, ja siihen liittyy monia ongelmia, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn laatuun.
Resurssipula kuormittaa työntekijöitä ja heikentää hoivan laatua
Yksi keskeinen ongelma on resurssipula, joka näkyy erityisesti vanhusten kotihoidossa. Vanhusten kotihoito on suosituin ja halutuin hoitomuoto iäkkäille ihmisille, jotka haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vanhuspalvelulaki (980/2012) edellyttää, että iäkkäille turvataan laadukas ja tarpeisiin vastaava kotihoito, joka tukee heidän toimintakykyään, hyvinvointiaan ja osallisuuttaan.
Käytännössä tämä tavoite on kuitenkin vaikea toteuttaa, sillä kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet laitoshoitopaikkojen vähentyessä, mutta henkilöstöresurssit eivät ole pysyneet perässä suhteessa asiakasmääriin ja asiakkaiden hoitoisuuteen. THL:n mukaan kotihoidon henkilöstön kokonaismäärä on laskenut joissakin maakunnissa, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet. Kotihoidon työntekijät joutuvat tekemään paljon ylitöitä ja sijaistamaan sairauslomia, mikä lisää työtaakkaa ja kiirettä käynneillä. Kiireellä taas on tunnetusti negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi potilasturvallisuuteen ja työntekijöiden sairauspoissaoloihin.
Kotihoidon resurssipula vaikuttaa paitsi työntekijöiden hyvinvointiin, myös asiakkaiden hoivan laatuun ja turvallisuuteen. Kotihoidon työntekijät eivät ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat tai niin kuin laki edellyttää. Heillä on liian vähän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen, hoidon suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan. He joutuvat tekemään vaikeita ratkaisuja siitä, kenelle he ehtivät antaa palveluja ja millä tasolla. Kotihoidon työntekijät saattavat myös kokea syyllisyyttä ja huolta siitä, että he ovat jättäneet jotain tekemättä tai laiminlyöneet jonkun asiakkaan tarpeet.
Tiedolla johtaminen yksi resurssipulan ratkaisija sosiaalihuollossa
Kotihoidon resurssipulan ratkaisemiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja toimia, jotka osoittavat arvostusta ja kunnioitusta sekä vanhuksia, että vanhusten hoitoon osallistuvia työntekijöitä kohtaan. Paikallistasolla ei siis olla yksin vastuussa siitä, mitä kotihoidossa ja asumispalveluissa tapahtuu.
Mutta samalla on paljon, mitä voisimme tehdä paremmin jo nyt. Päivittäiseen johtamiseen tarvitaan myös mitattua ja objektiivista tietoa työntekijäresurssien riittävyydestä, jotta voidaan huomioida vanhusten yksilöllinen avun ja hoidon tarve työvuoroja suunniteltaessa ja sijaistarvetta arvioitaessa. Optimaalisen työn kuormituksen varmistamisella voidaan lisätä työhyvinvointia sekä tukea työssä jaksamista, joka taas ehkäisee työntekijöiden uupumista ja vaihtuvuutta.
Opas asiakaslähtöisempien ja kustannustehokkaampien sosiaalihuollon asumispalveluiden kehittämiseksi
Kuten kaikki muutkin soten osa-alueet, myös sosiaalihuollon palvelut ovat valtavien kustannuspaineiden alla. Valtaosa yleisestä huomiosta on kohdistunut terveyspalveluihin, mutta Suomessa on kriittinen tarve pystyä vastaamaan myös sosiaalipalveluiden kasvavaan kysyntään. Esimerkiksi ikääntyvien kotihoidon ja asumisen palvelut kuuluvat tähän palveluryhmään.
Teimmekin hyvinvointialueille oppaan, jossa annetaan eväitä ja konkreettisia työkaluvinkkejä asiakaslähtöisempien ja kustannustehokkaampien sosiaalihuollon asukaspalveluiden kehittämiseksi. Oppaan voi ladata maksuttomasti ja se sisältää huomioita tiedolla johtamisesta, esittelee RAFAELA® – järjestelmän SOHU-mittaria yhtenä työkaluna ja kertoo, miten Helsingin kaupunki hyödyntää mittaria vammaisten asumispalveluyksiköissä.
Lataa FCG:n opas hyvinvointialueille
