Ihmisiä neuvottelemassa toimistossa.
Näkemyksiä

Kolme asiaa, jotka kaikki Suomen kuntapäättäjät tulevat löytämään edestään

Uusi valtuustokausi on alkanut ympäri Suomea. On varmasti niin, että eri puolella Suomea painiskellaan osittain täysin erilaisten asioiden kanssa. Toista painaa muuttotappio, toista kaupunginosien välinen eriytyminen. Toinen kamppailee yritysten ja työpaikkojen houkuttelun kanssa, toinen työvoimapulan.

Mutta on myös kolme asiaa, jotka tulevat olemaan kaikille kuntapäättäjille yhteisiä taisteluita. Asioita, joihin on pakko löytää ratkaisuja ihan joka puolella.

Miten tulot ja menot saadaan kohtaamaan

1. Kun sote-palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, helpotusta on joillekin tiedossa. Jo nyt tiedetään, että alijäämää tekevien kuntien määrä tulee laskemaan merkittävästi. Mutta ei sotekaan kaikkea tule pelastamaan: Uudistuksesta huolimatta Suomessa joka kymmenen joutuu miettimään, miten tulot ja menot saadaan kohtaamaan.

Jokaisessa kunnassa pohditaan varmasti kahta asiaa: Mistä saada lisätuloja ja mistä haetaan säästöjä. Yritysten rooli lisätulojen saamisessa on merkittävä. Toisaalta on kyse työpaikoista ja toisaalta investoinneista. Esimerkiksi tuulivoimahankkeet, joiden kanssa mekin paljon työskentelemme, tuovat monelle kunnalle tällä hetkellä kipeästi kaivattuja tuloja peruspalveluiden järjestämiseen. Sopeuttamisessa kunnilla onkin edessään soten myötä vaikeampi rasti. Sote, merkittävä menoerä, poistuu kuntien budjeteista, mikä asettaa paineita koulutuksesta säästämiselle – onhan se seuraava suuri kokonaisuus, johon kohdistuu toisaalta kuntien osalta myöskin lisävelvoitteita oppivelvollisuusiän pidentämisen myötä.

Hyvinvointialueet eivät tule aloittamaan työtään samalta viivalta

2. Sote-uudistuksen tuntemattomammat vaikutukset. Paljon on puhuttu palveluista, mutta kuntapäättäjät tulevat kohtaamaan myös uudistuksen sellaisia vaikutuksia, joista ei vielä ole paljon puhuttu.

Kuntien päättäjien pitää ensinnäkin ratkaista, mitä niiden nyt sosiaali- ja terveystoimen käytössä oleville kiinteistöille tapahtuu. Osan haasteesta ratkaissevat hyvinvointialueet, mutta tuskin kaikkia. Toiseksi kunnan henkilöstöstä merkittävä osa tulee siirtymään tulevan valtuustokauden aikana hyvinvointialueille. Tämä tulee olemaan toki valtavan suuri harjoitus hyvinvointialueille, mutta kuntien roolia työnantajana tässä muutostilanteessa ei voi vähätellä. Kolmantena haluan mainita hyvinvointialueiden väliset erot. On rehellistä todeta, että hyvinvointialueet eivät tule aloittamaan työtään samalta viivalta. Ne ovat hyvin eri asemassa toisiinsa nähden esimerkiksi talouden, väestön ja etäisyyksien osalta. Kuntalaisten palveluiden näkökulmasta tällä on merkittävä vaikutus.

Olemme tilanteessa, jossa emme voi enää palata vanhaan

3. Ilmastonmuutoksen osalta lainsäädännölliset ratkaisut tehdään muualla kuin kunnissa, mutta myös kuntatasolla pitäisi hakea ratkaisua paitsi ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen, myös siihen sopeutumiseen.

Erityisesti suuremmissa kaupungeissa ilmastonmuutoksen hillitseminen kilpistyy kysymyksiin joukkoliikenteestä ja energiatuotannosta. Tämä on näkynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vaikkapa Hanasaaren hiilivoimalan sekä Vantaan Energian tekemien turvepäätösten kohdalla. Ekologisempi rakentaminen on akuutti kysymys kaikkialla: Miten lisätään vaikkapa puurakentamista?

Asia, joka näkyy julkisessa keskustelussa vähemmän, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Jo nyt olemme tilanteessa, jossa emme voi enää palata vanhaan. Esimerkiksi sateisemmat talvet myös täällä Pohjolassa ovat tosiasia. Se asettaa vaatimuksia vaikkapa kaupunki- ja rakennussuunnittelulle. Miten suunnitellaan rakennuksia, jotka soveltuvat paremmin uudenlaisiin oloihin? Tai miten suunnitellaan infraa siten, että äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyessä ei synny vaaratilanteita, kuten Keski-Euroopassa tänä kesänä nähtiin.

Kysymykset, joiden parissa päätöksentekijät paikallisella tasolla tekevät töitä tulevien neljän vuoden aikana, eivät siis ole pieniä tai merkityksettömiä. Päinvastoin: Nyt muovataan yhteiskuntaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tässä työssä me olemme päättäjien tukena, kuten tähänkin saakka.

Emma Kajander
Emma Kajander
Liiketoimintajohtaja, Sote ja hyvinvointi
Lähetä viesti