Kolme askelta kohti vaikuttavampaa sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia
Jotta ihmiset saavat oikeita sosiaalihuollon palveluita oikeaan aikaan, tarvitaan aiempaa parempaa palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arviointi onkin yksi hyvinvointialueen tärkeimmistä palveluprosesseista, ja se koskettaa laajasti hyvinvointialueiden sosiaalihuoltoa – lapsiperheiden, iäkkäiden, aikuisten ja vammaisten sosiaalityötä. Sen kautta hyvinvointialueen asukkaat ohjautuvat monien palveluiden piiriin. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnilla on tärkeä rooli siinä, miten asiakkaiden palvelupolut sovitetaan yhteen eri toimijoiden kesken. Palvelutarpeen arviointi voi myös itsessään olla interventio ja lyhytaikaisesti sopiva tuki asiakkaalle.
Hutiloiden, puutteellisella osaamisella tai toisen toimijan kanssa päällekkäin toteutettu palvelutarpeen arviointi voi kerrannaisvaikutuksiltaan tuottaa hyvinvointialueelle suuren laskun jo yhden ihmisen kohdalla – puhumattakaan massoista. Vastaavasti oikea-aikainen, asiakaslähtöinen ja selkeästi määritelty palvelutarpeen arviointiprosessi on vaikuttava, ja ohjaa asiakkaan viiveittä juuri oikeanlaisen avun ja tuen piiriin.
Miten sitten tehdään vaikuttavampaa palvelutarpeen arviointia sosiaalihuollossa? Kolme huomiota!
1: Jaettu ymmärrys palvelutarpeen arvioinnista
Palvelujen tarpeen määrittely lähtee yksilön tarpeista, mutta jotta asukkaiden yhdenvertaisuus toteutuu, on hyvinvointialueen kaikkien toimijoiden jaettava ymmärrys palvelutarpeen arvioinnin kokonaisuudesta ja ammattilaisten toimintatavoista. Jokaisessa palvelutarpeen arviointia toteuttavassa yksikössä pitäisikin tarkastella, mihin tietoon palvelutarpeen arviointi nojaa, millä kriteereillä palveluiden tarvetta arvioidaan, ja hyödynnetäänkö moniammatillisuutta riittävästi.
2: Moniammatillisella yhteistyöllä tunnistetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan tuen tarpeet
Sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmat ovat harvoin vain yhteen elämän osa-alueeseen ulottuvia. Moniammatillisuudesta on otettava hyödyt irti, ja tuotava eri alojen ammattilaisten ymmärrys ja viitekehykset laajentamaan sosiaalityön näkökulmaa. Moniammatillisella lähestymistavalla voidaan tunnistaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan tuen tarpeita. Taitoa on myös se, että osataan tunnistaa parhaan asiantuntemuksen tarve asiakkaan tilanteen arvioinnissa. Moniammatillisuuden toteuttamisessa on hyödyksi vähintäänkin eri alojen asiantuntijat yhteen tuovat toiminta- tai tiimirakenteet, joiden turvin yhteistyö on vaivatonta. Kun asiantuntijat tuntevat toisensa ja toistensa osaamisen, on yhteistyöhön lähteminen helpompaa. Tämä on kaikkien etu: Niin asiakkaan, palveluntuottajan kuin kansantalouden.
3: Tavoitteelliset, selkeästi määritellyt prosessit
Monilla hyvinvointialueilla esimerkiksi lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen, mikä mahdollistaa palvelutarpeen arviointiprosessiin liittyvän asiantuntijuuden kehittymisen ja työn fokusoimisen nimenomaisesti arviointitehtävään. Järjestämistavassa on havaittu kuitenkin myös haasteita. Palvelutarpeen arvioinnin eriyttäminen aiheuttaa pahimmassa tapauksessa asiakkaalle kokemuksen palveluprosessin pirstaleisuudesta, mikä tarkoittaa organisointitavasta johtuvia työntekijävaihdoksia – joita asiakas paikoitellen vaikean työntekijäsaatavuuden vuoksi kohtaa nykyisellään usein. Työntekijä saattaa taas kohdata haasteen laajemman palvelujärjestelmän tuntemisessa. Palveluprosessien pirstaleisuus luo riskejä myös osaoptimointiin, jolloin ei välttämättä kyetä näkemään koko organisaation etua, puhumattakaan asiakkaan edusta.
Tavoitteelliset, selkeästi määritellyt prosessit ovat palvelutarpeen arvioinnin onnistumisen avain järjestämistavasta riippumatta. Palveluiden järjestämistavan aiheuttamat siilot on mahdollista purkaa toimiviksi yhdyspinnoiksi prosessien huolellisella tarkastelulla ja määrittelyllä. Tarvitaan ymmärrystä palveluketjuista, eri toimijoiden rooleista, tehtävistä ja vastuista. Toimivissa prosesseissa on varmistettu myös työntekijöiden tietämys palvelujärjestelmästä laajemmin: ammattilaisilla on oltava järjestelmällisesti saatavilla tieto esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöjen tuottamista palveluista ja vertaistuesta.
Kyse on kokonaisuudesta
Palvelutarpeen arviointia tulisi tarkastella huolellisesti kokonaisuutena, vaikuttavuutta unohtamatta. Jaettu ymmärrys tavoitteista, moniammatillinen työote ja tavoitteelliset, selkeästi määritellyt prosessit sujuvoittavat ammattilaisten työtä, tuottavat parempaa asiakaskokemusta ja tukevat palveluprosessien yhteensovittavaa johtamista.
Lataa FCG:n Aamukahvin tallenne
Ratkaisuja asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen ja henkilöstön kuormituksen yhtäaikaiseen hallintaan
Lataa FCG:n aamukahvin webinaaritallenne, jossa pureudutaan muun muassa siihen, miten RAFAELA-järjestelmään kuuluva SOHU-mittari auttaa asiakas- ja hoivatyön johtamisessa käytännössä.
