Viron opit käyttöön hyvinvointialueiden kehittämisessä
Hallitusneuvottelut ovat kiihdyttäneet keskustelua siitä, miten hyvinvointialueiden tekemistä pitäisi kehittää ja mistä sitä kautta saataisiin säästöjä. Helsingin Sanomat uutisoi, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitetty pitkä lista keinoja, joilla säästää nopeasti 15 miljoonaa. Keskustelua tehostamisesta ja malleista käydään nyt kiivaasti joka puolella.
Katse Viroon: Mistä heidän mallissaan on kyse?
Viro on kehittänyt perhelääkärimallia 2000-luvun taitteesta, ja hoidon jatkuvuuden turvaava, asiakaskeskeinen malli voi olla avain meillekin. Perhelääkäri on Virossa yksityinen yrittäjä, jolla on vastuullaan 1200–2400 potilasta. Yrittäjä tekee sopimuksen sairausvakuutuskassan kanssa.
Kuulostaa perinteiseltä keskieurooppalaiselta perhelääkärimallilta, mutta ei ole sitä.
Viron mallin pohjalla on kansallinen digitaalinen infrastruktuuri. Ensikontakti terveydenhuoltoon puhelimessa tai verkossa on organisoitu valtakunnan tasolla, mikä on nostanut merkittävästi tuottavuutta ja kohdistanut asiakastarpeet oikein. Etänä tehdään 60 prosenttia perusterveydenhuollon kontakteista, pääasiassa puhelimitse.
Mitkä ovat keskeisimmät opit Viron mallista meille?
Viron mallista Suomessa olisi hyvä ottaa oppia kolmesta asiasta:
Ensiksi, järjestäjä ja tuottaja tulee erottaa. Järjestäjä ohjaa palvelut lainsäädännön puitteissa vastaamaan haluttua lopputulosta. Toiseksi, tuottajien ohjauksessa kannattaa käyttää taloudellisia kannustimia. Kolmanneksi, asiakkuuden hallinnan tulee järjestäjillä sisältää digitaaliset kanavat.
Kokonaisuutena Viron terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy terveystuloksiin ja nojaa perusterveydenhuollon koordinointirooliin. Perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja integroidaan, kuten Suomessakin, mutta perhelääkäri toimii myös osittaisena portinvartijana erikoissairaanhoitoon.
Suomeen jalostettu Oma Tiimi -malli
Miten sitten hyvinvointialueet voisivat tuoda Virosta parhaat palat Suomeen?
Liisa Hyssälä ja Antti Kivelä laativat sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuussa julkaistun selvityksen, jossa he hakivat Suomeen soveltuvaa, Viron kokemuksiin pohjautuvaa mallia perusterveydenhuoltoon. Nimeksi tuli Oma Tiimi.
Asiakkaan tiimi koostuu mallissa vähintään lääkäristä ja sairaanhoitajasta. Tarvittaessa mukaan otetaan terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Tiimi on koko ajan asiakkaan suuntaan läpinäkyvä: asiakas tietää, keitä siihen kuuluu.
Palvelujärjestelmältä tämä vaatii listamallia, kehittynyttä asiakashallintaa ja määrätietoista johtamista. Korvausten tulee olla kannustavia, ja mukana on oltava virtuaalinen toimintakanava – muuten resurssit eivät riitä.
Asiakas on tiimin jäsen ja antaa tiimille tietojaan osana hoitoa tai omaseurantalaitteiden, esimerkiksi kellojen ja sormusten, kautta.
Oma Tiimi -mallin käyttöönottoon saatavilla tukea
Sote-uudistuksen tavoitteisiin yhdenvertaisista, vaikuttavista ja kustannustehokkaista palveluista ei tulla pääsemään ilman asiakaslähtöisten palveluiden rohkeaa uudelleen muotoilua. Oma Tiimi -malli voikin tarjota ratkaisun avaimia monelle hyvinvointialueelle.
FCG onkin kumppanoitunut entisten ministereiden ja Sitran vanhempina neuvonantajina toimineiden Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin sekä Sitran Uudistumiskyky -teemaa johtaneen, Sitran johtoryhmän jäsenenä toimineen Antti Kivelän kanssa voidakseen tukea hyvinvointialueita Viron oppeihin tutustumisessa ja niiden hyödyntämisessä. Hyvinvointialueiden on mahdollista nyt tilata avainhenkilöilleen asiantuntijaseminaari saatavilla olevista opeista Oma Tiimi -malliin sekä sen yksityiskohtiin liittyen. Myöhemmässä vaiheessa FCG yhdessä kumppaneidensa kanssa pystyy tukemaan hyvinvointialueita mallin käyttöönotossa.
Antti Kivelä, KTM
Liisa Hyssälä, HLT, VTM
Iina Vartia, KTM, liiketoimintajohtaja
Haluatko kuulla lisää Oma Tiimi -mallista? Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon!
