PYLL
PYLL - ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien indeksi.
PYLL-indeksi tekee näkyväksi menetetyt elinvuodet kunnittain
Tuemme PYLL-indeksillä kuntien ja hyvinvointialueiden HYTE-työtä.
PYLL on kansainvälisesti laajasti käytetty hyvinvoinnin ja terveyden mittari, joka kuvastaa väestön ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia keskittyen erityisesti niihin kuolinsyihin, jotka olisivat olleet ennaltaehkäistävissä.
PYLL-indeksillä voidaan havaita, että Suomessa hyvinvointialueiden välillä on erittäin suuria väestön terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Jokaisen alueen onkin ensiarvoisen tärkeää tuntea omat heikkoutensa ja vahvuutensa: vain tilanteen syvällisesti tuntemalla voidaan resurssit kohdentaa tehokkaimmin sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
FCG:n PYLL Hyvinvoinnin ja terveyden kompassi vie indeksin tarjoaman hyödyn vielä pidemmälle. Se on tapa tehdä hyvinvointialueen ja kuntien yhteistä HYTE-työtä tavoitteellisesti ja tietoon perustuen. Kompassi näyttää, missä ollaan nyt ja minne tulisi suunnata. Tällä sivulla esittelemme sekä PYLL-indeksin ominaisuudet että siihen pohjautuvan palvelumme.
PYLL Hyvinvoinnin ja terveyden kompassi tarjoaa paitsi syväluotaavaa tietoa alueen väestön hyvinvoinnista, myös oikeat kehityssuunnat tilanteen parantamiseksi.
Mikä on PYLL-indeksi?
PYLL (Potential Years of Life Lost) -indeksi eli ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien indeksi on kansainvälisesti laajalti käytetty hyvinvoinnin ja terveyden tilan mittari ja tapa tarkastella kuolleisuutta. PYLL huomioi sen, minkä ikäisenä kuolema on tapahtunut ja laskee menetetyt elinvuodet suhteessa kypsään elämään.
Usein tarkastelu rajataan niihin kuolinsyihin, jotka olisi voitu välttää: joko niin, että kuolemaan johtanut episodi olisi voitu kokonaan estää tai niin, että se olisi ollut hoidettavissa. Suomen PYLL-luvuissa korostuvat alkoholi, huumeet, itsemurhat ja iskeemiset sydänsairaudet suurimpina menetettyjen elinvuosien syinä.
PYLL-indeksi mahdollistaa väestön terveyden ja kuolleisuuden alueellisen vertailun: aina valtakunnalliselta tasolta jopa suurten kaupunkien kaupunginosakohtaisiin eroihin. Tieto palvelee hyvin konkreettisesti kuntia ja hyvinvointialueita. Mittarin avulla pystytään tuomaan esille paitsi alueen väestön hyvinvoinnin tilanne ja kehitys, myös tieto suurimmista vältettävissä olevista kuolinsyistä.
Miksi seurata hyvinvoinnin ja terveyden tilaa PYLL–mittarilla?
PYLL-indeksi pähkinänkuoressa
- Standardoitu kansainvälinen menetelmä (OECD, WHO)
- Kuvaa ennen 75. ikävuotta menetettyjen elinvuosia: PYLL-indeksi = menetetyt elinvuodet / 100 000 asukasta / vuosi
- Indeksin tarkastelujakso on 5 vuotta – tuoreimmat tiedot FCG on julkaissut vuosien 2018–2022 tarkastelujaksolta
- Kertoo väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytilan sekä kehitystrendit 20 vuoden ajalta
- Perustuu kuolinsyyrekisterin diagnoositietoihin
- Ikävakiointi ja standardiväestön käyttö mahdollistavat luotettavan vertailun
Mitkä ovat Suomen merkittävimmät alueelliset terveys- ja hyvinvointierot? Miten tilanne on kehittynyt viimeisten vuosien aikana? Tutustu ja lataa alta asiantuntijoidemme koostama katsaus PYLL-indeksistä ja Suomen vältettävissä olevasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta.
”Arvioitaessa alkoholin yhteiskunnallisia vaikutuksia on tärkeää huomioida sekä suorat että epäsuorat alkoholikuolemat. Kuolemien lukumäärien sijaan on myös hyvä laskea menetettyjä elinvuosia, jolloin huomioidaan, minkä ikäisenä kuolema on tapahtunut”, kertoo FCG:n liiketoimintajohtaja, asiantuntijalääkäri Emma Kajander.
Katsauksessa tarkasteltiin alkoholista johtuvia ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä hyvinvointialueittain. Suhteessa väestömäärään elinvuosia menetetään Kymenlaaksossa 884,2, Pohjois-Karjalassa 808,5 ja Kainuussa 804,9 vuotta per 100 000 asukasta.
Huumekuolemien määrät ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kolminkertaistuneet 2000-luvulla ja huumemyrkytykseen kuollaan keskimäärin 33-vuotiaana.
Myös sukupuolten välillä on eroa. Miehillä ennenaikaisia kuolemia on 2,5 kertaa enemmän kuin naisilla. Erot miesten ja naisten välillä ovat kuitenkin vähentyneet.
– Naisten ja miesten elintavat alkavat lähestyä toisiaan, sanoo FCG:n asiantuntijalääkäri Emma Kajander.
“PYLL-tietoja on hyödynnetty Vantaalla toimintaympäristöanalyysin laatimisessa keskeisten kaupunkitasoisten ongelmien ja sairausryhmien sekä alueellisten erojen tunnistamisessa. Tietoa on hyödynnetty myös tavoitteiden asettelussa ja keskeisten toimenpiteiden suunnittelussa.”
– Leena Kurki-Kangas, Vantaan kaupunki
PYLL Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kompassi yhdistää indeksin ja toimenpidesuunnitelman
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (HYTE) on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Työn on perustuttava sekä hyvinvointialueen että kunnan strategiaan, jotka luovat puitteet yhteisesti tehtävälle HYTE-työlle. Tähän tarvitaan uudenlaista yhdyspintatyötä, kolmannen sektorin osallistamista ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Tämän lisäksi tarvitaan luotettavat mittarit ja yhteiset työkalut, koska vain luotettavalla ja mitattavalla tiedolla sekä tutkituilla toimenpiteillä varmistetaan vaikuttava HYTE-työ.
PYLL Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kompassi -toimintamalli antaa nykytilan lisäksi myös työkalut HYTE-työn toimenpidesuunnitelman tekoon. Toimintamallilla mahdollistetaan kunnan tai hyvinvointialueen tiedolla johtaminen. Onnistuneet ja oikein kohdistetut toimenpiteet edistävät hyvinvointia, vähentävät terveydenhuollon kuormitusta ja terveyseroja sekä tukevat haavoittuvimmassa asemassa olevia.
PYLL on yksi parhaista vaikuttavuuden arvioinnissa käytetyistä menetelmistä, joka auttaa fokusoimaan strategisia linjauksia ja toteuttamaan niitä vastaavia toimenpiteitä.
Lue esimerkiksi, miten PYLL-analyysimme auttoi Lahden kaupunkia tunnistamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tila ja sen kehitys.
Haluaisitko kuulla lisää PYLL-indeksistä ja siitä, miten se voisi aluettanne palvella? Ota yhteyttä asiantuntijaamme – kerromme mielellämme lisää!
Lataa FCG:n Aamukahvin tallenne
Vaikuttavuutta ja mitattavuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Lataa FCG:n aamukahvin webinaaritallenne, jossa pureudutaan muun muassa HYTE-työhön, terveyden edistämisen tilannekuvaan sekä PYLL-mittariin.
