Ilmastonmuutos kohtelee Suomen alueita eri tavoin
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viesti on selvä: ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat ihmisten hyvinvointia. Yleistyvät ilmastoriskit, kuten kuumuus ja rankkasateet, ja näiden kerrannaisvaikutukset ovat jo heikentäneet ruokaturvaa ja vesiturvallisuutta.
Globaalisti tarkasteltuna ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Vaikka pohjoisen Euroopan ennustetaan kärsivän yleistyvistä ilmastoriskeistä vähemmän kuin muiden alueiden, ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomeen. Alueelliset eroavaisuudet ilmastoriskien suhteen näkyvät myös Suomen rajojen sisällä. Kansallinen ilmastopaneeli muistuttaa raportissaan, että Suomi kattaa useiden leveyspiirien pituisen alueen, jolloin ilmastonmuutoksen voimakkuus ja muutokset tulevat olemaan erilaiset eri puolilla maata.
Ilmastoriskit kaupungeissa ja maaseudulla
Samaisessa Ilmastopaneelin raportissa todetaan, että Suomessa keskilämpötilat ovat jo nousseet kaikilla alueilla. Lämpötilan nousu ja sen vaikutukset etenevät etelästä kohti pohjoista siten, että Keski-Suomessa saadaan totutella nykyisiin Etelä-Suomen olosuhteisiin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesän 2021 poikkeukselliset helteet aiheuttivat noin 400 ennenaikaista kuolemaa. Kuumuus uhkaa henkeä ja terveyttä kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti vaikutukset näkyvät tiiviisti asutetuilla kaupunkialueilla. Samoin yleistyvät rankkasateet kuormittavat erityisesti kaupunkien rakennettua ympäristöä.
Ilmastoriskit näyttäytyvät hieman erilaisina maaseudulla kuin urbaaneilla alueilla. Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta, mikä voi hyödyttää maatalousvoittoisia alueita, mutta samaan aikaan maataloudessa on varauduttava kuivuuteen, liialliseen märkyyteen sekä ei-toivottujen vieraslajien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan. Metsätalouteen vahvasti nojaavilla alueilla taas on ratkaistava tuholaisten, myrskyjen, metsäpalojen, lumituhojen ja roudan puutteen lisäämiä haasteita.
Yhdyskuntarakenteen lisäksi maantiede vaikuttaa siihen, miten ilmastoriskit kohdistuvat eri alueille. Ilmastonmuutoksen riskeistä kenties tunnetuin on meriveden pinnan nousu, joka ei kuitenkaan Suomessa aiheuta yhtä suuria tulvariskejä kuin vesistötulvat. Ilmastopaneelin selvityksen mukaan merivesitulvat muodostavat merkittäviä riskialueita rannikkokaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kotkassa, Haminassa ja Kemissä. Merkittäviä vesistötulvariskejä taas muodostuu Pohjanmaalle, Lapin eri alueille, Riihimäelle sekä Kokemäenjoen ja Kymijoen alueille. Porissa on samanaikaisesti sekä meri- että vesistötulvan riski.
Pohjoinen erityiskohteemme
Suomessa Lappi on monella tapaa – myös ilmastonmuutosten näkökulmasta – erityinen alue. Ilmastopaneelin mukaan Lapissa on enemmän merkittäviä tulvariskialueita kuin missään muussa maakunnassa ja Rovaniemi on yksi pahimmista riskialueista. Lapille elintärkeä matkailuala joutuu sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon, kuten lumentulon viivästymiseen. Pohjoisen erityislaatuinen luonto kärsii ilmaston lämpenemisen myötä vauhdittuvasta luontokadosta ja lajien monimuotoisuuden heikkenemisestä. Lisääntyvät sademäärät tarkoittavat Lapin kylmissä olosuhteissa myös runsaita lumimääriä, jotka yhdessä routasyklien muutosten kassa kuormittavat tie- ja rataverkostoa. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen poro- ja kalatalouden harjoittamismahdollisuudet heikkenevät ilmaston ja ympäristön muuttuessa ja seuraukset ovat ylisukupolvisia.
Lapin sopeutumistyön tärkeys tunnistettiin myös FCG:n ja MDI:n Lapin liitolle toteuttamassa vaikuttavuus- ja osaamishankkeessa. Vaikka työssä keskityttiin vaikuttavimpiin ilmastonmuutoksen hillinnän muotoihin, ei keskusteluissa Lapin aluekehittämisen asiantuntijoiden kanssa voitu välttyä ilmastoriskien vaikutuksilta paikalliseen ympäristöön, elinkeinoihin ja väestöön. Lapin tarkastelu alleviivaakin oikeanmukaisen siirtymän tärkeyttä. Siinä missä Lappi toimii koko Suomen uusiutuvan energian tuottajana, energiainfran läpikulkualueena ja hiilinieluna, se kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista kenties eniten.
Sopeutuminen on aloitettava heti
Varautuminen ja sopeutuminen ilmastokriisin mukanaan tuomiin muutoksiin on välttämätöntä kaikilla alueilla ja hallinnon tasoilla. Kuten kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa todetaan, kunnissa, hyvinvointialueilla ja maakuntatasolla tehtävillä valinnoilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Varautumiseen tähtäävää työtä tehdään niin kiinteistötasolla, kaavoituksessa kuin terveydenhuollossa. Toisaalta ei pidä unohtaa päästöjen vähentämiseen tähtäävää ilmastonmuutoksen hillinnän työtä, sillä ilmastoriskien voimakkuuteen vaikuttaa tulevaisuuden päästökehitys.
Kuntaliiton kartoituksen mukaan suomalaiset kunnat ovat varautuneet ilmastoriskeihin vaihtelevasti. Myös maakuntien liittojen sekä hyvinvointialueiden sopeutumistyö ja sitä koskevat suunnitelmat ovat varsin eri vaiheissa. Ennakoivalla sopeutumistyöllä voidaan paitsi kohentaa ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia, myös tehdä taloudellisia säästöjä – onhan ennakointi usein tuhojen korjaamista edullisempaa. Vaikuttava sopeutumistyö voi myös toimia alueellisena vetovoimatekijänä.
Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin?
Yksikään alue tai kunta ei selviä ilmastonmuutoksesta voittajana, mutta ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä työ luo alueille mahdollisuuksia. Ja aivan kuten ilmastoriskit, ilmastotyön myönteiset vaikutukset eivät jakaannu tasaisesti kaikkialle. Muun muassa maantiede, geopolitiikka, väestönrakenne ja elinkeinorakenne vaikuttavat alueiden kykyyn tarttua kestävyysmurroksen mahdollisuuksiin.
Esimerkiksi tuulivoimayhdistyksen kartta osoittaa, miten voimakkaasti tuulivoimantuotanto painottuu läntiseen Suomeen. Tuulivoiman superkuntien kylpiessä kiinteistöverotuotoissaan, Itä-Suomi jää nuolemaan näppejään, sillä tuulivoiman tuotanto on rajattu pois puolustusvoimien tutkarajoitusten vuoksi. Vihreän siirtymän kokeilut, innovaatiot ja uusi liiketoiminta painottuvat perinteisesti korkeamman väestöntiheyden alueille, kuten vetovoimaisiin yliopistokaupunkeihin. Viimeaikaiset uutiset vihreän teknologian jätti-investoinneista taas ovat keskittyneet logistisesti suotuisiin rannikkokaupunkeihin.
MDI:n ja Pellervon taloustutkimuksen valtioneuvostolle tekemän selvityksen mukaan vihreällä siirtymällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia työllisyyteen alueilla, joilla päästöintensiiviset toimialat ovat suuria työllistäjiä, mutta kaiken kaikkiaan vihreiden ammattien määrälliset erot maakunnittain ovat pieniä. Kun tätä tarkastelee mahdollisuuslinssien läpi, voidaan todeta, ettei yhdenkään alueen ole liian myöhäistä tarttua ilmastotyön mahdollisuuksiin!
