Kivien yli virtaavaa kirkasta vettä
Asiakastarina

HSY:n jätti-investointi on kädenojennus ympäristölle – uusi jätevedenpuhdistamo näyttää esimerkkiä koko alalle

Espoon Blominmäkeen on rakenteilla jätevedenpuhdistamo, jossa on kapasiteettia vastaamaan väkiluvultaan jatkuvasti kasvavan pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Blominmäen puhdistamo on energiantuotannoltaan lähes omavarainen ja sen kehittyneillä prosesseilla typpi ja fosfori saadaan poistettua jätevedestä yli 90-prosenttisesti. Finnish Consulting Groupin asiantuntijuus kestävästä elinympäristöstä, infrasta ja vesihuollosta on määritellyt hanketta sen ensimetreiltä.

Syvimmillään 20 metriä merenpinnan alapuolelle espoolaiseen kallioluolastoon rakentuu viidettä vuotta Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Vuodesta 2022 eteenpäin siellä tullaan puhdistamaan noin 400 000 ihmisen jätevedet Kirkkonummelta, Siuntiosta, Espoosta, Kauniaisista ja Länsi-Vantaalta. 

Tarvittaessa laitosta voidaan laajentaa jopa miljoonan asukkaan jätevesien käsittelyyn. Väkiluvultaan jatkuvasti kasvava pääkaupunkiseutu tuottaa jätevettä jo nyt vuosittain 130 miljoonan kuutiometrin verran ja nykyinen, 50 vuotta palvellut Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamo on käymässä liian pieneksi ja tekniikaltaan vanhanaikaiseksi. 

Uuden puhdistamon on määrä valmistua vuonna 2022. 400 miljoonan euron kustannuksillaan se jää pääkaupungin infrahankkeista toiseksi vain länsimetrolle. 

Miljoonahanke nojaa FCG:n suunnitteluosaamiseen

Finnish Consulting Groupin asiantuntijuutta infran, vesihuollon ja kestävän elinympäristön saralla on hyödynnetty hankkeen alkumetreiltä asti. Vuonna 2006 FCG laati kalliopuhdistamon hankesuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen puhdistamo päätettiin vuonna 2009 sijoittaa Blominmäkeen. Rakentaminen aloitettiin lopulta vuonna 2015.

“Sujuvuuden kannalta on merkittävää, että FCG on ollut hankkeessa pitkään mukana. Olemme edistäneet hanketta onnistuneesti ja parantaneet prosesseja yhteistuumin”, kertoo projektijohtaja Kari Reinikainen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä.

FCG:n asiantuntijuudella on pitkät juuret vedenkäsittelyprosessien suunnittelussa: se oli mukana suunnittelemassa kuormituksen perusteella pohjoismaiden suurinta jätevedenpuhdistamoa Helsingin Viikinmäessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Reinikainen kertoo kokemuksen olleen tärkeä kriteeri valinnassa.

“FCG:n yleissuunnitelmassa Blominmäkeen tuleva jätevesien käsittelyprosessi oli hyvin pitkälle mietitty”, Reinikainen toteaa.

FCG:n vastuulla on pääsuunnittelijana ollut hanke- ja yleissuunnitelman lisäksi puhdistamon laitostekninen suunnittelu ja luolaston sisäinen 3D-mallinnus. Mallinnuksesta vastaavan tiimin tehtävä on ollut varmistaa, että kaikki tarvittava tekniikka saadaan mahtumaan louhittuun luolastoon. Kerran louhittua kalliota kun ei enää myöhemmin helposti työstetä. 

Vuoteen 2040 mennessä uuden puhdistamon läpi arvioidaan virtaavan päivittäin 150 000 kuutiometriä jätevettä. Määrä ylittää noin puolella Suomenojan puhdistamolle nykyisin virtaavan jäteveden määrän. FCG on tehnyt laadunvarmistusta vesimassoja varten rakennettaville vesitiiviille betonirakenteiden suunnitteluratkaisuille, joiden tulee kestää koko Blominmäen arvioidun sadan vuoden käyttöiän.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo on investointi Itämeren tulevaisuuteen

Blominmäen merkitys kasvavan kaupungin sujuvalle arjelle on itsestään selvä, mutta samalla se on myös valtavan tärkeä sijoitus ympäristöön. 

Uusi puhdistamo on ainutlaatuinen Itämeren jätevedenpuhdistamoissa: sekä typen että fosforin poistolle on oma jälkikäsittelyvaiheensa. Tulokset ovat uraauurtavia. Typpi saadaan poistettua jätevedestä yli 90-prosenttisesti ja tehokkaan saostus-suodatus -prosessin ansiosta fosfori jopa 99-prosenttisesti. Laitoksen rooli Suomen rannikkovesien rehevöitymisen hillitsemisessä on merkittävä. 

Ekologinen ajattelu näkyy Blominmäessä kokonaisvaltaisesti – laitos on suunniteltu niin, että se toimii jätevedenpuhdistamon lisäksi suurena liete- ja biokaasutehtaana. Mädätettävästä puhdistamolietteestä syntyvä biokaasu hyödynnetään laitoksen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tämä tekee laitoksesta lämmön suhteen täysin omavaraisen ja kuluttamastaan sähköstäkin se tuottaa vähintään 70 prosenttia. 

Blominmäen mallin toivotaan vievän eteenpäin koko alaa.

Tutustu asiantuntijoihimme

Kalle Kiisto
Kalle Kiisto
Johtava asiantuntija
Lähetä viesti
Tero Pyrhönen
Tero Pyrhönen
Liiketoimintajohtaja, Vesi
Lähetä viesti