Pohjois-Pohjanmaan ELY: Tulvasuunnitelmat havainnolliseen muotoon paikkatiedon avulla
Tulvariskien hallintasuunnitelmat esitetään tyypillisesti pitkinä PDF-dokumentteina. Pohjois-Pohjanmaalla heräsi ajatus tuoda suunnitelmat digiaikaan ja konkretisoida ne paikkatietoa hyödyntäen. Nyt vesistöalueiden tulvasuunnitelmat ovat ensimmäistä kertaa havainnollisessa sovellusmuodossa kaikkien nähtävillä.
Suomessa merkittäviin tulvariskialueisiin kuuluvat pääasiassa rannikkoalueet sekä muutamat sisämaan vesistöalueet. Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta vastaavat alueelliset ELY-keskukset ja tulvaryhmät. Hallintasuunnitelmissa tarkastellaan muun muassa käsiteltävän vesistöalueen tulvien ennustamista ja pelastustoimen suunnittelua. Syksyllä 2019 Pohjois-Pohjanmaan tulvaryhmien kokouksissa nousi esiin idea kokeilla uutta suunnitelmien esitystapaa.
– Ideana oli viedä suunnitelmat paikkatiedoksi ja katsoa mitä siitä tulee. Selkeää ajatusta lopullisesta toteutuksesta ei vielä silloin ollut, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen hankkeen taustoista.
Tavoitteena oli saada tavallisesti pitkinä staattisina dokumentteina julkaistavat suunnitelmat helpommin hahmotettavaan muotoon, jotta kansalaisten olisi helpompi osallistua hallintasuunnitelmia koskevaan keskusteluun.
Laaja tulvasuunnitelmien digitoteutus oli ensimmäinen laatuaan
Toteutus oli Suomessa ensimmäinen tässä kokoluokassa ja samalla sovellusmuotoisten hallintasuunnitelmien pilottihanke. Suunnitelmien visualisointiin valittiin Esrin ArcGIS Online StoryMaps -palvelu, joka mahdollistaa suunnitelmien tarkastelun interaktiivisten karttojen avulla. Omat haasteensa toi kuitenkin keskeneräisyys, sillä palvelun kaikki ominaisuudet eivät olleet vielä projektin aikana valmiina.
– Toisaalta pääsimme kokeilemaan myös paljon uusia asioita palvelun kanssa, mikä oli hyvä juttu, kertoo FCG:n vastaava suunnittelija Ruusa Degerman.
Karttatoteutuksesta haluttiin mahdollisimman helppokäyttöinen, helposti lähestyttävä, visuaalinen ja interaktiivinen.
– PDF-dokumenttiin verrattuna on hurja ero, kun pystyy tutkimaan mahdollisia tulvavaikutuksia jopa talokohtaisesti karttaa katsomalla, toteaa Eskelinen.
Interaktiivisissa kartoissa käytettävä paikkatiedon aineisto saadaan eri viranomaislähteiden rajapintatietokannoista. Rajapinnat tekevät myös karttojen päivittämisen aiempaa helpommaksi. Perinteisesti tulvariskien hallintasuunnitelmia päivitetään kuuden vuoden välein, mutta digitaalinen toteutus mahdollistaa tarvittaessa tiheämmän päivitystahdin.
Tulevaisuudessa digimuotoista sovellusta pyritään laajentamaan
Hallintasuunnitelmien digitoteutukset julkistettiin 2.11.2020. Parhaillaan suunnitelmat ovat julkisesti kuultavana. Tulvaryhmien kokouksissa toteutus on jo saanut positiivista palautetta ja siinä on myös kehityspotentiaalia.
– Mielestäni tässä on onnistuttu juuri siinä, että kokonaisuus on saatu helposti hahmotettavaan muotoon. Kartta vie ajatukset paremmin koko vesistöaluetta koskevaksi. Jos tähän saisi sujuvasti linkitettyä esimerkiksi vesistöjen säännöstely- ja hanketietoa, tästä tulisi hyvä tapa hahmottaa vesistön kokonaisuutta, kertoo Eskelinen.
Jos toteutus kerää hyvää palautetta myös kuulemisvaiheessa, voi toteutusta hyvinkin laajentaa muihin vesistöalueisiin Pohjois-Pohjanmaalla.
– Toivoisin, että tulevaisuudessa saataisiin enemmän vastaavia laajoja projekteja, joissa päästäisiin tuomaan tietoa esiin osallisille helposti lähestyttävässä muodossa raskaslukuisten raporttien sijaan. Tämänkaltaisella toteutuksella helpotetaan tiedonvälitystä ja vuorovaikutteisuutta, summaa Degerman.
Tutustu Kalajoen, Iijoen ja Pyhäjoen hallintasuunnitelmiin!
Tutustu asiantuntijoihimme
