Kuntakenttä valmistautuu historiansa suurimpaan loikkaan – ovatko kuntanne askelmerkit kohdillaan?
Kunnat ovat historiallisen muutoksen edessä sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Kunnan omistamia sote-kiinteistöjä koskevat päätökset voivat vaikuttaa koko kunnan elinvoimaan ratkaisevasti.
Sote-kiinteistöjen kohtalo on kinkkinen kysymys erityisesti pienille kunnille, jotka kipuilevat tyhjilleen tai vajaalle käytölle jäävien sote-kiinteistöjen kanssa sekä neuvottelevat kiinteistöjen vuokrasopimuksista vailla riittävää tietoa.
Kuntien edessä on isoja päätöksiä: mitä tehdä tyhjänä seisovalle terveyskeskukselle? Entä miten neuvotella paras mahdollinen vuokrasopimus hyvinvointialueen kanssa? Mikä on kunnan oman rakennuskannan kunto ja korjaustarve? Kuinka suuret ovat tulevat korjauskustannukset ja riittääkö kunnan taloudellinen kantokyky nykyiseen kiinteistökannan ylläpitämiseksi?
Hyvinvointialueet neuvottelevat kuntien kanssa uusista vuokrasopimuksista ja vuokratasoista vuodesta 2024 alkaen. Neuvotteluissa sovitut ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden liikkumavaraan jopa vuosikymmenten ajan. Kuntakohtainen neuvottelu ja tietomäärä ovat ratkaisevassa osassa siinä, miten kunta vuokraneuvottelussa pärjää.
Vuokraneuvottelujen lisäksi erityisesti pienet kunnat kipuilevat tyhjilleen tai vajaalle käytölle jäävien sote-kiinteistöjen kanssa. Hyväkuntoinen terveyskeskus ei itsessään ratkaise sitä, pysyvätkö palvelut kunnassa, vai karkaavatko sote-palvelut naapurikuntaan. Kuntien pitää pystyä tekemään sote-kiinteistöjensä osalta päätöksiä, jotka takaavat perustettavien yhtiöiden taloudellisen toimintakyvyn. Osa kunnista on valinnut tavoitteekseen myydä sote-kiinteistönsä.
Molemmissa vaihtoehdoissa onnistumisen kannalta ratkaisevassa osassa ovat vuokraneuvottelut hyvinvointialueen kanssa. Onnistuneeseen sopimiseen tarvitaan tietoa rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeesta sekä rakennuksen ja yhtiön muusta kulurakenteesta. Näiden tietojen pohjalta voidaan määrittää riittävä vuokrataso ja sopimuskausi.
Parhaat päätökset sote-kiinteistöistä syntyvät yhteistyössä
Parhaat päätökset muutostilanteessa syntyisivät yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, mutta kuntakentältä on kaikunut huolestuttavia signaaleja varsin yksipuolisesta sopimusehtojen sanelusta hyvinvointialueiden suunnalta. Yksittäisen kunnan osaaminen, kokemus ja resurssit täysin uudessa neuvottelutilanteessa ovat usein hyvin rajalliset.
Kuntien tiukassa taloustilanteessa harvalla on varaa jättää oppimatta toisten virheistä.
Onneksi apua tilanteeseen voi löytyä muiden kuntien ja asiantuntijoiden välisestä yhteistyöstä. On järkevämpää oppia yhdessä, kuin raivata oma polkunsa ja maksaa siitä. Kuntien tiukassa taloustilanteessa harvalla on varaa jättää oppimatta toisten virheistä.
Tästä taustasta syntynyt Kuntaliiton, Senaatti-kiinteistöjen, FCG:n ja kuntien yhteistyönä toteutettava Kunnat ja kiinteistöt -verkostohanke kokoaa ja jalostaa kaiken saatavilla olevan tiedon ja ohjeet yhteen paikkaan sekä pitää osallistuvat kunnat ajan tasalla, jotta muutoksen hallinta onnistuu. Tällä hetkellä verkostoon on liittynyt jo yli 45 kuntaa, mikä tarkoittaa 15 % Suomen kunnista. Verkostoon osallistuvilla on käytössään nimekkään asiantuntijaorganisaation tuottama arvo. Verkostoon osallistumisen tuottama rahallinen säästö on huomattava verrattuna siihen, että kunta yksin hankkisi vastaavan tiedon.
Kaksivuotisen verkostohankkeen ensimmäisenä vuonna keskitymme sote-uudistukseen ja siihen liittyviin vuokraneuvotteluihin. Kunnan kannalta on hyödyllistä ymmärtää, millaisia seurauksia hyvinvointialueen ehdottamalla vuokrasopimuksella on kunnalle ja perustettavalle yhtiölle, sekä miten sopimusehdot vaikuttavat rakennusten kauppa-arvoon. Lisäksi ensimmäisen vuoden agendalla ovat mahdollisesti tyhjilleen jäävien tilojen haasteet ja mahdollisuudet voimaanpanolain mukaisen kompensaatiomekanismin hyödyntämisessä.
Toisen vuoden painopisteenä on kuntien oma kiinteistökanta sekä tähän liittyvät tilastrategiat ja muut toimenpiteet. Kerromme, mitkä ovat sisäisen vuokrauksen parhaat käytännöt ja miten sisäisen vuokrauksen ohjausvaikutusta voitaisiin tehostaa. Samalla käymme läpi, miten kuntien on mahdollista hahmottaa oman kiinteistökantansa korjausvelkaa ja sitä kautta saada näkymä kiinteistötalouden tulevaisuuteen.
Erilaisia tapoja osallistua verkoston toimintaan
Verkostoon voi osallistua eri tavoin. Kunta voi hankkia verkoston avulla omaa tarvettaan vastaavan määrän asiantuntijoiden tukea. Kevyin tapa on osallistua verkoston seminaareihin sekä kuukausittain toteutettaviin Teams-kokouksiin, joissa asiantuntijat tarjoavat näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin.
Lisäksi verkoston kautta on saatavilla työpajatyyppistä asiantuntijatukea oman kunnan käyttöön. Tukea saa esimerkiksi siihen, miten yhtiöittäminen hoidetaan, millaisia vuokrasopimuksia hyvinvointialueen kanssa lähdetään tekemään ja millaisia asioita täytyy ehdottomasti ottaa huomioon ennen sopimuksen allekirjoitusta.
Kunnat ja kiinteistöt -verkostohanke pähkinänkuoressa
- Kunnat ja kiinteistöt -verkostohanke kokoaa ja jalostaa kaiken saatavilla olevan tiedon ja ohjeet yhteen paikkaan ja pitää osallistuvat kunnat ajan tasalla
- Verkostohanke huomioi kaikenkokoisten kuntien tarpeet ja tarjoaa yhteisen foorumin
- Verkostohanke vastaa kuntien taholta tulevaan tiedon tarpeeseen, valvoo kuntien etua ja vastaa sellaisiin kysymyksiin, joihin vastauksia ei löydy muualta
- Verkostohanke ehkäisee vääriä ratkaisuja, säästää aikaa, vaivaa ja rahaa
- Verkostohankkeen järjestävät Kuntaliitto, Senaatti-kiinteistöt, FCG ja kunnat
