Mikä on autoilijoiden merkitys Helsingin keskustalle?
Viime aikoina varsinkin Helsingin Sanomien mielipidepalstoilla on aika ajoin syntynyt kiihkeääkin väittelyä aina samasta aiheesta – Helsingin keskustan näivettymisestä. Aiheesta käytiin viimeksi 14.6.2023 Helsingin kaupunginvaltuustossa kiivas kahden ja puolen tunnin väittely. Keskusteluissa samat tekijät nousevat pintaan, kun pohditaan mahdollisen näivettymisen syitä: Kävelykadut, keskustatunnelin rakentamatta jättäminen, Esplanadien ajoratakokeilut, pysäköintipaikkojen kalleus ja vähäisyys sekä yleinen autoilijoiden kiusaaminen kaupungin päättäjien toimesta. Mikäli Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksia on uskominen, näiden toimien kannattajat ja vastustajat ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti puoliksi. Toimien vastustajien puolella on kuitenkin yksi merkittävä ryhmä – Helsingin alueen yrittäjät.
Mutta mitä tiedämme tutkimusten valossa? Tuovatko autoilevat asiakkaat keskustan kivijalkakaupoille elintärkeitä euroja vai ovatko yrittäjät väärässä omista asiakkaistaan, ja totuus onkin jotain aivan muuta?
Miten kulkumuoto vaikuttaa keskiostoksen määrään?
Yksi väite autoilevien asiakkaiden tärkeydestä on se, että autoilevien asiakkaiden keskiostos on suurempi kuin muilla kulkumuodoilla kulkevien asiakkaiden – joskus huomattavastikin. Väite itseasiassa pitää paikkaansa. Kulkumuodon vaikutusta kulutustottumuksiin on tutkittu useaan kertaan muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, useassa Euroopan maassa sekä Uudessa-Seelannissa, ja lähes poikkeuksetta autoilla saapuvien asiakkaiden keskimääräinen ostosmäärä on suurempi kuin muilla kulkuvälineillä saapuvien.
Helsingin kaupungin asiointiselvityksessä selvisi, että autoilevien asiakkaiden keskikulutus oli 149 €, kun kävellen (125 €), joukkoliikenteellä (110 €) ja pyörällä (97 €) saapuvien keskikulutukset olivat huomattavasti pienempiä. Tämä pätee myös kävelykaduille ominaisien katutason erikoiskauppojen tapauksessa. Kaliforniassa Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa erot olivat suhteellisesti vielä suurempia, sillä autoilevien asiakkaiden keskiostos oli hieman alle kaksinkertainen kävellen saapuvien asiakkaiden ja yli kaksinkertainen joukkoliikenteellä saapuvien asiakkaiden keskiostoksiin verrattuna.
Autoilijoiden kokonaiskulutus yksi pienimmistä
Keskustan kivijalkakauppojen näkökulmasta keskimääräinen käytetty rahamäärä ei kuitenkaan ole tärkein mittari. Kauppojen pidemmän ajan hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on kuinka paljon asiakkaat kuluttavat rahaa pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi kuukausittain tai vuosittain. Jatkuvat kassavirrat pitävät kaupan toiminnassa, ei yksittäiset suuremmat rahamäärät. Tästä näkökulmasta katsottuna kulkumuotojen merkitys kääntyy lähes päälaelleen.
Edellä mainituista tutkimuksista jokaisessa huomattiin, että vaikka autoilevien asiakkaiden keskiostos on suurempi, pidemmällä aikavälillä heidän kokonaiskulutuksensa on usein yksi pienimmistä. Helsingin kaupungin asiointiselvityksessä havaittiin, että, riippuen kauppa- ja palvelutyypistä, keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60–71 % toi joukkoliikenteellä kulkevat asiakkaat, kävellen tai pyörällä saapuvat asiakkaat toivat 14–29 %, kun taas autoilla saapuneet toivat vain 8–18 %. Toisessa Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa autoilevien asiakkaiden keskiostos oli noin puolet suurempi kuin kävellen saapuneiden asiakkaiden, mutta heidän kuukausittainen kokonaiskulutuksensa oli vain noin puolet kävellen saapuneiden asiakkaiden kuukausittaisesta kulutuksesta.
Kauppatyypeissä on kuitenkin huomattu eroja. Yhdysvalloissa Oregonin ja Kalifornian osavaltioissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että auton merkitys ei ole muita kulkumuotoja suurempi muissa kauppatyypeissä kuin supermarketeissa ja suurempia tuotteita myyvissä liikkeissä. Supermarketeissa autoilijat kuluttavat eniten käyntiä kohden ja kuukausittain, mutta esimerkiksi vähittäiskaupoissa pyöräilijät kuluttavat eniten. Samoissa tutkimuksissa huomattiin, että pienempien tuotteiden kantaminen ei vaikuta kulkutavan valintaan, mutta suuremmat tuotteet korreloivat negatiivisesti pyöräilyn kanssa.
Käyntien tiheys merkitsee eniten
Muiden kulkumuotojen kuin auton merkitys pidemmällä aikavälillä johtuu alueella käyntien tiheydestä. Siinä, missä autoilevien asiakkaiden keskikulutus voi olla jopa kaksinkertainen muilla kulkumuodoilla saapuvien asiakkaiden keskikulutuksiin, muilla kulkumuodoilla saapuvat asiakkaat käyvät keskusta-alueilla jopa kaksi kertaa useammin. Lähes tulkoon poikkeuksetta autolla saapuvista huomattavasti pienempi osa käy keskusta-alueella viikoittain verrattuna muihin kulkutapoihin. Helsingin kaupungin asiointiselvityksessä havaittiin, että autoilevien asiakkaiden osuus kasvoi, mitä harvemmin asiakas kävi Helsingin keskustassa. Kaliforniassa havaittiinkin, että mahdollisuus auton käyttöön korreloi negatiivisesti keskustassa tapahtuvan kulutuksen kanssa.
Tutkimuksissa on havaittu, että kulkumuodolla itsessään ei ole itse asiassa merkitystä asiakkaiden kulutukseen. Kun huomioidaan pelkästään kulkumuoto, eroavaisuudet kulutuksissa lähestulkoon häviävät. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään kulkumuotoa tarkastelemalla ei voida tehdä johtopäätöksiä asiakkaan kulutusmahdollisuuksista tai -tottumuksista. Tutkimusten mukaan autoilun osuus kasvaa tulojen noustessa, mutta asiakkaan tulot eivät ole syy kulkutavan valintaan. Tämän lisäksi eri kulkumuotojen käyttömahdollisuuksien parantuessa ihmiset voivat muuttaa kulkutapojaan, jolloin uudet pyöräilijät ja jalankulkijat eivät välttämättä jaa samoja kulutustottumuksia kuin pidempään pyöräilleet tai kävelleet asiakkaat. Muun muassa Dublinissa, Irlannissa havaittiin, että pyöräilijät kuluttivat keskimäärin 70 € enemmän henkilöä kohden alueilla, joissa oli parempi pyöräilyinfrastruktuuri.
Edellä esitettyjen tutkimusten mukaan kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen kulkevat asiakkaat olisivat siis kulutuksensa perusteella vähintään yhtä tärkeitä asiakkaita kuin autolla kulkevat asiakkaat, mahdollisesti jopa tärkeämpiä. Miksi Helsingin yrittäjät sitten kokevat autoilevien asiakkaiden olevan niin tärkeitä? Tämä ilmiö ei ole ominainen vain Helsingin yrittäjille, vaan kansainvälisesti lähes poikkeuksetta päätään nostava keskustelu kävelykatuja suunniteltaessa. Mistä se sitten johtuu?
Tuntemattomat asiakkaat
Todellisuudessa yrittäjät harvoin tuntevat asiakkaansa niin hyvin kuin he luulevat. Yleisesti ottaen autoilevien asiakkaiden osuus on pienempi kuin muiden kulkumuotojen osuudet. Lontoossa, Englannissa tehdyn selvityksen mukaan kaupungin keskustoihin saavuttiin useimmin muilla kulkumuodoilla kuin autolla ja Berliinissä, Saksassa autoilevien asiakkaiden osuus oli huomattavasti muita kulkumuotoja pienempi. Helsingin kaupungin asiointiselvityksessä, keskustassa käynneistä noin kolme neljästä tehdään joukkoliikenteellä, autoilun ja jalankulun osuuksien ollessa noin 10–15 % ja pyöräilyn noin 3 %. Ainoastaan Uudessa-Seelannissa ja Portlandissa, Oregonissa autoilijoiden osuus oli selvästi suurempi kuin muilla kulkumuodoilla kulkevien osuudet.
Tämä tietämättömyys asiakkaiden kulkutottumuksista johtaa usein vääristyneisiin käsityksiin kulkumuotojen merkityksestä yrityksen toiminnalle. Kanadassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa toteutetuissa tutkimuksissa yrittäjät toistuvasti yliarvioivat autoilun osuudet ja aliarvioivat muiden kulkumuotojen osuudet. Monissa tutkimuksissa autoilun osuus arvioidaan lähes kaksinkertaiseksi kuin mitä se todellisuudessa on. Muun muassa Itävallan Grazin kaupungissa toteutetussa tutkimuksessa yrittäjät arvioivat autolla saapuneiden asiakkaiden osuudeksi 58 %, kun se todellisuudessa oli 32 %. Kävellen saapuneiden osuudeksi arvioitiin 25 %, kun todellinen luku oli 44 %. Helsingissä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu, että yrittäjät muun muassa aliarvioivat selkeästi joukkoliikenteen osuuden asiakkaidensa kulkumuodoissa.
Yksi iso syy yrittäjien vääriin käsityksiin heidän asiakkaistaan on vääristynyt käsitys siitä, kuinka kaukaa asiakkaat saapuvat. Tutkimuksissa on havaittu, että keskustaan tehtävät lyhyet matkat tehdään suurimmaksi osaksi kävellen tai pyörällä ja suurin osa autoilijoista asui yleensä kauempana keskustasta. Esimerkiksi Bristolin kaupungissa, Isossa-Britanniassa yrittäjät arvioivat, että vain 12 % asiakkaista matkusti alle kilometrin ja jopa 40 % olisi matkustanut yli kolme kilometriä. Todellisuudessa 42 % asiakkaista matkusti alle kilometrin ja vain 14 % yli kolme kilometriä. Läheltä saapuvien asiakkaiden osuus on havaittu olevan huomattavasti kauempaa tulevia suurempi, niin Yhdysvalloissa, Berliinissä kuin Suomessakin tehdyissä tutkimuksissa. Muun muassa Helsingin asiointiselvityksessä havaittiin, että keskustassa vähintään kerran viikossa käy 58 % Helsingissä asuvista vastaajista ja vain 18 % Kuuma-kunnissa asuvista vastaajista.
Helsingin keskustan elinvoimaisuus nousuun
Mikä sitten voisi olla Helsingin keskustan näivettymisen ongelmana? Pääasiallinen syy voi löytyä keskustan asiointiselvityksestä. Yli 70 % keskustassa harvoin käyvistä asiakkaista mainitsi merkittäväksi syyksi muiden asiointipaikkojen läheisemmän sijainnin kotiin verrattuna. Ongelmana on, että Helsingin keskusta on ympäröity kaikilta sivuilta kauppakeskuksilla – Iso Omena, Ainoa, Sello, Kaari, Tripla, Redi ja Itis. Jopa Helsingin keskustan ympäristössä asuville Kamppiin kulkeminen on usein helpompaa kuin Aleksanterinkadulle tai Keskuskadulle. Kauppakeskukset ovat myös Helsingin yrittäjien mielestä merkittävä syy Helsingin keskustan näivettymiseen.
Täten Helsingin keskustan elinvoimaisuuden kannalta olisi tärkeää, että keskusta olisi asiakkaille lähin ja helpoiten saavutettavissa oleva liikekeskittymä. Ainoa tapa, miten tämä onnistuu, on lisätä keskustaan huomattavasti enemmän asuntoja. Tästä asiasta myös Helsingin yrittäjät ovat samaa mieltä. Helsingin kaupungin asiointiselvityksen mukaan keskustassa harvoin tai ei koskaan asioivista lähes neljä viidestä asuukin muualla pääkaupunkiseudulla tai Kuuma-kunnissa. Asuntojen läheisyys keskustaan nähden sekä sen helppo ja turvallinen saavutettavuus aktiivisilla kulkumuodoilla takaisi suuremman asiakasvirran keskustan kävelykatujen kivijalkakaupoille.
