Sote-uudistuksen jälkeinen kuntavero for dummies – mitä jokaisen on hyvä tietää?
Tervetuloa vuoteen 2023 – vuoteen, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa! Moni tuntee muutoksen arjessaan työantajan tai hoitopaikan vaihdoksena. Kuntakenttä mullistuu vuoden vaihteessa hyvinvointialueiden viedessä kuntien nettomenoista keskimäärin 60 prosenttia. Kuntakohtaiset erot poistuvissa menoissa ovat suuria, vaihdellen 40 prosentista lähes 80 prosenttiin.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, mutta käytännössä valtio leikkaa kuntien rahoitusta ja jakaa rahat uudelleen hyvinvointialueille. Koska sote on ollut kuntien lakisääteinen tehtävä, on sote-palveluiden rahoitus koostunut siihen laskennallisesti osoitetuista valtionosuuksista ja kuntien omasta rahoituksesta eli verotuloista ja asiakasmaksuista. Koska pelkästään soten takia jaettujen valtionosuuksien leikkaaminen kunnilta pois ei riittäisi kattamaan soten valtiolle ja hyvinvointialueille aiheuttamia menoja, on valtio joutunut leikkaamaan myös kuntien veroprosentteja. Jokaisen kunnan kohdalla vuoden 2023 kunnallisveroprosentti on vuoden 2022 veroprosentti leikattuna 12,64 prosenttiyksiköllä.
Koska Suomessa kuntien ja valtion verot kerää sama taho eli Verohallinto, ei muutos näy yksilön verokortilla vuonna 2023. Kun 1,5 vuoden päästä verottaja lähettää esitäytetyt veroilmoitukset vuodelta 2023, voi innokas veronmaksaja huomata muutoksen edelliseen vuoteen nähden veroeurojen jakautumisessa asuinkunnan ja valtion välillä.
Uudistuksessa verotusmuutoksen vaikutukset yksittäiselle ihmiselle ovat niin pieniä, että jopa Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti kehottaa ihmisiä nukkumaan yönsä rauhassa.
Kuntien veroprosentit uudistuksen jälkeen:
Kuntien veroprosentit vaihtelivat vuonna 2022 Kauniaisten 17 ja Halsuan 23,5 prosentin välissä. Ääripäiden ero säilyy luonnollisesti samana, mutta on suhteellisesti paljon isompi, kun Kauniaisten veroprosentti on 4,36 ja Halsuan 10,86. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti tänä vuonna on 7,38. Kuntien veroprosenttien laskiessa, siirtyy samalla myös suurempi osuus verotuksesta tehtävistä vähennyksistä valtionverotuksen puolelle. Tämä parantaa kuntien omaa päätösvaltaa kuntalaisilta kerättävistä veroista. Tätä päätösvaltaa kunnanvaltuustot pääsevät käyttämään ensimmäistä kertaa siinä vaiheessa, kun päätöksiä vuoden 2024 veroprosenteista tehdään.
Kiinteistöveroprosentteihin ei uudistuksessa tehdä muutoksia, joten niiden painoarvo kuntien taloudessa kasvaa merkittävästi. Kiinteistöveroprosenteille on lailla säädetty ylä- ja alarajat. Keskimääräinen yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,11 ja vakituisilla asuinnoilla 0,5.
Mitä kunnat tästä eteenpäin tekevät?
Kunnille jää merkittävä määrä ihmisten arkeen vaikuttavia palveluita. Kuntien toiminnoista suurimmat ovat perusopetus ja varhaiskasvatus, jotka aiheuttavat kuntien nettomenoista jatkossa yhteensä yli 55 prosenttia. Jos kunta järjestää itse sekä ammatillista että yleissivistävää koulutusta, on tyypillisesti toisen asteen koulutus kolmanneksi suurin kokonaisuus kuntien menoista. Ei ole lainkaan väärin puhua, että jäljelle jäävien tehtävien valossa kunnat ovat nyt sivistyskuntia.
Kuntien omat valinnat vaikuttavat merkittävästi siihen millainen rooli kunnille vapaaehtoisilla palveluilla on kuntien taloudesta. Kun suuret sote-menot poistuvat menoista, nousevat aiemmin pieninä pidetyt toiminnot suhteellisesti paljon suuremmaksi. Kuntien tulevista rooleista on puhuttu paljon hyvinvointikuntien ja elinvoimakuntien kautta. Näihin palveluihin käytetyissä rahoissa on kuntien välillä paljon eroja. Suhteellisissa osuuksissa näkyvät kuntien ikärakenteiden vaikutus sekä erilaiset painotukset erilaisiin tehtäviin.
Yllä olevissa kuvaajissa on osoitettu kuntien elinkeinoelämän ja vapaa-ajan palveluiden nettomenojen osuus kunnan kaikista nettomenoista vuonna 2021. Huomataan että usealla kunnalla vapaa-ajan palvelut, kuten liikunta, kulttuuri ja nuorisotyö muodostaa soten poistuttua kunnan nettomenoista jo yli 15 prosenttia. Elinkeinoelämän edistämiseen soten jälkeenkin suurin osa kunnista käyttää alle 5 prosenttia nettomenosta. Tämä tulee muuttumaan eduskunnan käsittelyssä olevan ja vuonna 2025 voimaan tulevan TE-uudistuksen myötä, mutta se on jo kokonaan oma tarinansa.
