Näkemyksiä

Vetytalous tulee – miksi kuntien ja alueiden kannattaa olla kiinnostuneita?

Vetytaloudesta puhutaan nyt paljon, ja jokaisen kunnan ja kehitysyhtiön kannattaa olla nyt erittäin hereillä. Miksi näin? 

Ensinnäkin vetytalous tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua sekä nostaa olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyden astetta. Kunnalle tämä merkitsee lisää verotuloja. Toiseksi vetytalous voi auttaa vähentämään edelleen riippuvuutta perinteisistä fossiilisista polttoaineista ja edistää kestävää kehitystä. Vetyä voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä, kuten aurinko- ja tuulivoimalla, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ilmastovaikutuksia. Kolmanneksi vetytalous voi tarjota ratkaisuja energian varastointiin ja jakeluun ja näin vaikuttaa sähköverkon kehittämistarpeisiin. Lisäksi paine laajentaa sähköverkkojakeluverkosto pienenee ja näin myös tarvetta maankäyttömuutoksiin.  

Vetytalous tuo työpaikkoja 

Vetyteknologiaan liittyvät yritykset ja hankkeet voivat houkutella investointeja ja luoda paikallista osaamista. Vaikka tarkkaa lukumäärää on vaikea ennustaa, vetytalouden odotetaan tuovan Suomeen lisää työpaikkoja tulevaisuudessa, kun teknologia kehittyy ja sen käyttöönotto lisääntyy. Vetytalouteen liittyvien työpaikkojen määrä Suomessa riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, investoinneista ja poliittisista päätöksistä.  

Tällä hetkellä vetytalouteen liittyvät työpaikat Suomessa ovat vielä melko rajalliset, mutta alan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Vetytalouden potentiaali työllistäjänä on kuitenkin merkittävä. Vetyteknologiaan liittyvät yritykset voivat luoda työpaikkoja esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen, valmistukseen ja asennukseen. Lisäksi vetytalous voi tukea työllisyyttä esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa ja energian varastoinnissa. 

Suomessa kymmeniä investointiaihioita 

Liikehdintää on nyt paljon, ja investointiaihioita löytyy ympäri maan. 

  • Lahdessa suunnitellaan vetytuotantolaitosta Kymijärven voimalaitoksen läheisyyteen. Rakennusaikana laitos työllistäisi Lahden seudulla 200 henkilöä ja valmis laitos 20 henkilöä. Vedyn tuotanto alkaisi suunnitelmien mukaan vuonna 2026. Laitoksen on mahdollisuus vähentää Suomen CO2-päästöjä jopa 110 tuhatta tonnia vuosittain. 
  • Joensuuhun suunnitellaan suurta vihreän vedyn tuotantolaitosta. Toteutuessaan laitos tuottaisi vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä 30–50 MW kapasiteetilla ja tuottaisi sivuvirtana 15–20 prosenttia Joensuun kaukolämmön tarpeesta. Valmistuessaan vetylaitoksen on mahdollisuus vähentää Suomen CO2-päästöjä jopa 100 tuhatta tonnia vuosittain. Hankkeen työllisuusvaikutukset rakentamisvaiheessa ovat arviolta 500 henkilövuotta ja hankkeen valmistumisen jälkeen pysyviä työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 50. 
  • Ranualle suunnitellaan 800 miljoonan euron vihreän metanolin tehdasta. Metanolitehdas toimisi omilla tuulivoimaloilla, joita ei kytketä sähköverkkoon, vaan metanolitehdas käyttäisi tuulivoimapuiston koko tuotannon. Tehdas toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa. Vertailuksi voidaan todeta, että vastaavalla investoinnilla voisi toteuttaa noin 80 tuulivoimalan tuulivoimapuisto.  
  • Investointipäätös Lappeenrannan metanolitehtaan suhteen odotetaan vuonna 2024. Valmis laitos tuottaa noin 25 000 tonnia synteettistä metanolia vuodessa. Hankkeen työllistävä vaikutus rakennusaikana on arviolta 250 henkilötyövuotta ja uusia pysyviä työpaikkoja sen myötä syntyy yli 20. Hankkeen edetessä suotuisasti, tuotantolaitos olisi mahdollisesti toiminnassa 2026. 

Investoinnin keskikoko on arviolta 500 miljoonaa euroa. Karkeasti arvioitu vastaava hanke työllistää noin 40 henkilöä vuodessa ja laskennallisesti merkitsee kunnalle kiinteistöveroa noin 130 tuhatta euroa vuodessa ja kunnallisveroa 115 tuhatta euroa vuodessa. 

Luvitusprosessit ovat pitkiä ja vaativat kunnilta ketteryyttä 

Laitosten luvitusprosessiin liittyy ympäristövaikutusten arviointi (tai sen harkinta) ja sitten vuorossa ovat tarvittavat lupa- ja kaavaprosessit. Rakennusluvan lisäksi tarvitaan muassa ympäristöluvan sekä kemikaaliturvallisuuslain mukaiset luvat. Luvitusten, mutta myös maankäytön osalta FCG:llä on vahvaa osaamista. Luvitusprosessit ovat pitkät ja niiden laadukas läpivienti on riippuvainen myös kuntapäätöksistä ja osaavasta virkamieskoneistosta. 

Vetytalous tarjoaa kuntien ja alueiden mahdollisuuden taloudelliseen kasvuun, kestävään kehitykseen, energian varastointiin ja siirtoon. Gasgridin tavoite on kehittää nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa sekä alueellisen vetymarkkinan mahdollistavaa infrastruktuuria tukeakseen vetytalouden kehittymistä Suomessa. Suomella on tilaisuus olla vetytalouden kehittämisessä suunnannäyttäjä ja kunnilla on siinä merkittävä rooli mahdollisuuden luojana riippumatta siitä, ovatko ne vt5:n länsi- vai itäpuolella.  

Kiinnostuitko? Lataa alta FCG:n webinaaritallenne, jossa keskustellaan muun muassa siitä, millaisia mahdollisuuksia vetytalous tuo kunnille ja alueille tullessaan!

Voisimmeko auttaa vetytalouteen liittyvissä kysymyksissä?

Ota yhteyttä ja varaa ilmainen konsultaatio alla olevalla lomakkeella – katsotaan yhdessä, miten voisimme olla avuksi!

Jan Tvrdy
Jan Tvrdy
Liiketoimintajohtaja, Kaupunkisuunnittelu
Lähetä viesti
Ville Nikkilä
Ville Nikkilä
Liiketoimintajohtaja, Ympäristöselvitykset
Lähetä viesti
Janne Ruuth
Janne Ruuth
Tuotepäällikkö – teollisuuden ympäristökonsultointi
Lähetä viesti