Toimeksiannon tulos on rehellinen ja objektiivinen, muttei aina mieluinen
FCG:n kuntatalouden konsultointitoimeksiannoissa on lähes poikkeuksetta kyse vaikeasta taloustilanteesta ja mahdollisuudesta sopeuttamiseen.
Kun tilanne kunnassa vaatii kokemusta, näkemystä ja räätälöityjä työkaluja, FCG:n asiantuntijoilla on kysyntää. Ennen toimeksiannosta sopimista toimintaperiaatteet käydään läpi. Asiakkaalle tuo turvaa tieto, että työ voidaan keskeyttää, jos päätöksentekijät eivät halua edetä tai lopettaa kokonaan, jos järkeviä keinoja sopeuttamiseen ei löydy.
Jos tiedämme, ettei kunnassa ei ole sopeutettavaa, toimeksiantoa ei keinotekoisesti pitkitetä.
Esimerkiksi Paimion kaupunki haki FCG:n kuntatalousasiantuntijoiden avulla sopeuttavia ratkaisuja kaupungin talousahdinkoon. Tehtävä oli vaikea, sillä keinot tiedettiin jo etukäteen vähäisiksi ja osaa oli jo aiemmin kokeiltu.
Konsultointitoimeksiantoon kuuluu kenttätyötä ja haastatteluja
Tilastotarkastelu Paimiossa toimeksiannon alussa kertoi hyvistä luvuista. Hyvät luvut eli odotekustannukset eivät automaattisesti tarkoita, ettei mitään olisi tehtävissä. Haastatteluilla ja kenttätyöllä pyritään löytämään mahdollisuuksia, joita ei saada esiin pelkästään numeroita tarkastelemalla.
– Paimiossa taloutta on hoidettu hyvin. Mahdolliset säästökohteet on jo aiemmin etsitty ja säästöt tehty. Eli Paimiossa on suurempi säästötarve kuin mihin on mahdollisuuksia, sanoo kuntatalousasiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.
Pientä viilattavaa Paimiossakin löytyi, mutta se ei olisi ratkaissut tilannetta. Joitakin menoja olisi voinut supistaa hetkellisesti, mutta sillä ei olisi ollut kovin pitkäaikaista vaikutusta. Jossain kohtaa sopeutus taas olisi vaatinut panostamista, joten lopputulos ei olisi tuonut säästöjä. Säästö ei myöskään välttämättä korvaa kuntalaiselle koituvaa harmia. Pienen pohdinnan jälkeen Paimiossa ei menty viilauksiin.
Paimion tuloveroprosentti on 20,75 % eikä sen korottaminen talouden tasapainottamiseksi ollut keinovalikoimassa.
Paimion tapaisia nopeasti kasvaneita kehyskuntamaisia kuntia on paljon. Niissä on usein edulliset palvelut ja paljon lapsia ja nuoria. Valtionosuusjärjestelmä ei tue näiden kuntien palveluntuotantoa, ja veroprosentit saattavat kohota jopa suuremmiksi kuin kalliimman palvelurakenteen kunnissa.
– Paimion tilanteessa on selvää, että talouden ongelmin on muita syitä kuin löysä taloudenpito, kollega Heli Silomäki täydentää.
Paimio käyttää pakollisiin palveluihin vuositasolla 51 miljoonaa euroa ja muihin noin 5 miljoonaa. Niitä ovat mm. lukio, uimahalli ja monet vapaa-ajan palvelut. Kyseessä on satsaus kuntalaisen elämänlaatuun, ja palvelut halutaan säilyttää kaupungissa.
Paimiossa selvitystyötä ei viety loppuun
Eero Laesterän ja Heli Silomäen selvitystyön loppuraportti luovutettiin Paimion kaupungin edustajille syyskuun alussa. Osalle lopputulos oli yllätys, mutta tuloksia ei kyseenalaistettu. Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäkeä lopputulos ei yllättänyt – numerot ovat tutut jo vuosien ajalta.
Paimion selvitystyöstä tuli Eero Laesterän liki 35-vuotisen uran ensimmäinen työ, joka jäi kesken. Selvitystyön keskeyttäminen toki päätettiin yhteistuumin kaupungin johdon kanssa.
– Jo työtä käynnistäessäni ymmärsin, että tästä saattaa tulla ensimmäinen toimeksianto, joka ei mene loppuun. Siitä huolimatta halusin tarttua siihen, Eero Laesterä sanoo.
