Näkymä puutalon yläkulmasta ja sinisestä taivaasta
Näkemyksiä

Sote-kiinteistöt murroksen edessä

Kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan omistamaa rakennusta Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan. Kuntien omistamissa hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa on arviolta reilut neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä. Siirtyvä rakennuskanta on pääosin melko iäkästä. Kansanterveyslaki astui voimaan 1972. Se käynnisti merkittävän terveyskeskusten rakennusbuumin. Seuraavan hieman yli 10 vuoden aikana Suomeen rakennettiin yli 200 terveyskeskusta joka vuosi. Ajan saatossa näitä terveyskeskuksia on laajennettu ja tehty pieniä korjauksia, mutta peruskorjausrakentamista ei ole toteutettu laajasti. Tämän seurauksena hoitorakennusten korjausvelka on arviolta noin 1,2 miljardia euroa. Valitettavasti tämäkin antaa turhan positiivisen näkymän tilanteeseen. Tekemiemme selvitysten myötä on tunnistettu, että korjausvelka kuvaa melko huonosti rakennusten todellista teknistä kuntoa tai tarvittavien korjausten kustannuksia. Todelliset korjauskustannukset voivat olla jopa monikertaisia korjausvelkaan nähden.


Terveyskeskusten rakennusbuumi ajoittui kenties heikoimpaan ajanjaksoon, jos tarkastellaan rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä ja kosteusteknistä toimintaa. Rakentamisessa otettiin käyttöön uusia rakenneratkaisuja, joiden toiminnasta ei ollut aiempaa kokemusta. Lisäksi 1970-luvun energiakriisi toi rakentamiseen omat haasteensa. Kriisin seurauksena myös rakentamismääräyksiä uudistettiin. Uudet määräykset tarkoittivat paksumpia eristekerroksia ja pienempiä ikkunakokoja. Myös ilmanvaihdon osalta ilmavirtojen mitoitusarvoja laskettiin kriisin seurauksena. Kantavina rakenteina käytetyt, paikalla tehdyt rakenteet ovat olleet terveyskeskusrakennuksissa selvästi yleisempiä kuin elementtirakenteet. Etenkin 1970-luvulla paikallarakentaminen oli yleistä. Paikallavalut, muuratut tiilirakenteet ja puiset runkorakenteet olivat betonielementtitekniikan kehittymisestä huolimatta paljon käytettyjä terveyskeskuksissa.


Lähes poikkeuksetta tällä aikakaudella tehdyissä ulkoseinärakenteissa tuuletus on ollut puutteellista, mikä on johtanut usein seinärakenteen mikrobivaurioihin. Muita ajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita ovat muun muassa matalaperustukset eli niin sanotut valesokkelit sekä tasakatot. Myös näitä on käytetty laajasti terveyskeskusrakennuksissa. Terveyskeskusten ja muiden kuntien omistamien sote-rakennusten siirtyessä vuokralle hyvinvointialuille kiinteistökannan kuntoa ja tulevaa korjaustarvetta tulisi tarkastella kriittisesti. Onko järkevää investoida vanhojen huonokuntoisten rakennusten korjaamiseen vai rakentaa uutta? Millaiset tilaratkaisut olisivat elinkaarikustannuksien ja hiilidioksidipäästöjen kannalta järkeviä? Nyt on etsikkoaika selvittää, millaisissa tiloissa toiminta on kannattavinta toteuttaa.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Terveys & Talous -lehdessä (04/2022) pääkirjoituksena. Kirjoittaja toimii FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä projektipäällikkönä rakentamisen tutkimukset -liiketoiminnassa.

Paavo Kero
Paavo Kero
Projektipäällikkö
+358 44 772 9001