Monikäyttöisyys ja uudenlaiset energiaratkaisut liikuntapaikkarakentamisessa
Monikäyttöisyydellä pyritään luomaan liikuntapaikalle mahdollisimman paljon käyttöä ympäri vuoden. Monikäyttöisellä liikuntapaikalla on mahdollista vaihtaa lajeja vaihtamalla kenttävarusteita sekä kauden huolto- ja kunnossapitokalustoa vuodenajan mukaan. Monikäyttöisyyttä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa kausivaihtelut eli kesä- ja talvilajien huomiointi suunnittelussa sekä tietoiset päällyste- ja lajivalinnat.
Monikäyttöisyys edellä suunnitellulla liikuntapaikalla voi esimerkiksi kesäkaudella sijaita tenniskenttiä ja talvikautta varten päällysrakenteeseen on asennettu tekojään rataputkisto, mikä mahdollistaa tekojääkentän toteuttamisen talvella. Näin sama alue liikuttaa kesällä tenniksen pelaajia ja talvella luistelijoita.
Monikäyttöisyyttä voidaan lähestyä myös liikutettavien ihmisten määrän mukaan. Esimerkiksi tennis liikuttaa kahta tai neljää ihmistä kerrallaan, mutta jos paikalle sijoitetaan suunnilleen saman maapinta-alan vaatima koripallokenttä, on liikutettavien määrä todennäköisesti selkeästi suurempi.
Päällysteet monikäyttöisyyden avaintekijänä
Monikäyttöisyys koskee paitsi kausivaihtelua kesä- ja talvikauden välillä, mutta myös vaihtelua kauden sisällä, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikuntapaikkojen päällystevalinnoilla. Erilaiset päällysteet luovat mahdollisuuksia, mutta myös rajoitteita, sillä tietynlaisiin lajeihin sopii tietynlaiset päällysteet.
Hiekkatekonurmi sopii esimerkiksi tennikseen ja pesäpalloon, mutta ei kovin hyvin lajeihin, jossa välillä maassa käyvää palloa käsitellään käsin, kuten koripalloon, Kovat, sidotut pinnat, kuten asfaltti, sopivat taas esimerkiksi skeittaukseen, rullalätkään sekä koripalloon, mutta eivät jalkapalloon.
Moni pitää luonnonnurmea ainoana oikeana jalkapallon pelialustana, mutta niitä kannattaa sijoittaa vain yleisurheilustadioneille, sillä tekonurmesta saadaan irti suurempi hyöty. Lämmittämättömiä tekonurmikenttiä voi periaatteessa käyttää 24/7 niin kauan kuin kelit ovat plussalla ja lämmitettyinä niin kauan, kuin pelaajat ja välineet pakkasta sietävät. Käytännössä raja tullee vastaan noin -10°C asteessa. Nykyisessä toimintaympäristössä energiatalous saattaa kuitenkin tulla vastaan kenttien lämmitystä pohdittaessa kunnissa. Useimmiten kenttien lämmitykseen tarvittava lämmitysenergia otetaan kaukolämmön paluulinjasta, mutta myös uudenlaisia vaihtoehtoja on enenevissä määrin saatavilla.
Uudenlaiset energiaratkaisut tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia – myös liikuntapaikkarakentamisessa
Uudenlaiset energiaratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia sekä kenttien lämmitykseen että jäädyttämiseen. FCG:n suunnittelemaa uutta tekonurmikenttää Sipoon Söderkullassa lämmitetään maa- ja aurinkolämmöllä ja Helsingissä Johanneksenkentän uudistuksessa tekojääkentästä kerätyt lämmöt kierrätetään hyötykäyttöön. Söderkullan tekonurmikentällä maalämpö on tänä talvena ensimmäistä kertaa käytössä ja jo nyt on odotettavissa huomattavia pienennyksiä kentän lämmityskustannuksiin. Söderkullaan on tulossa myös uudenlaisia energiaratkaisuja hyödyntävä tekojääkenttä, jonka myötä tekonurmea voidaan lämmittää myös tekojääkentästä kerätyllä lämpöenergialla hyödyntäen maalämpökaivokenttää lämpövarastona.
Söderkullan kenttä on ensimmäinen maa- ja aurinkolämpöä hyödyntävä tekonurmi Suomessa. Kesäisin tekonurmikenttä toimii suurena maalämpökaivokenttää lataavana aurinkolämmön keräimenä, ja talvisin tekonurmi lämmitetään maalämpökaivokentän lämmöllä. Myös rakennukset ja niiden yhteydessä olevat liikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää lämmönkierrätystä monipuolisesti: tekojääkentistä kerättyä lämpöä voidaan hyödyntää rakennusten ja kenttien lämmittämisessä suoraan tai viiveellä hyödyntämällä maata lämpövarastona. Vastaavasti rakennusten ylimääräiset lämpökuormat voidaan kierrättää energiatehokkaasti eri rakennusten ja kenttien välillä.
Myös Helsingissä sijaitsevalla Johanneksenkentällä toteutettavat energiaratkaisut ovat ensimmäisiä laatuaan ja kentän uudistuksen myötä Helsingissä aletaan hyödyntämään tekojääkentästä kerättyä lämpöä ainutlaatuisella tavalla. Johanneksenkentällä poistettava lämpö käytetään ensisijaisesti huoltorakennuksen tarpeisiin ja mikäli tarpeita ei ole, ylijäävä osuus siirretään Helenin kaukojäähdytysverkon välityksellä lämpöpumppulaitokselle, jossa lämpö jalostetaan kaukolämpöasiakkaiden kiinteistöjen lämmittämistä varten. Perinteisesti tekojääkentästä kerätty lämpö on hukattu ulkoilmaan, mutta uusia energiaratkaisuja hyödyntämällä lämpöenergiaa ei puhalleta lainkaan harakoille.
Suunnittelemalla hyvin onnistuu varmasti
Toimivien liikuntapaikkojen rakentaminen vaatii suunnittelijoilta jatkuvaa pulmien ratkomista – uudenlaisten liikuntapaikka- ja energiaratkaisujen ja asiakkaiden erilaisten toiveiden äärellä täytyy jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan. Suunnittelu kokonaisuutena sekä suunnittelun eri osa-alueiden yhteensovitus toisiinsa tulee tehdä niin tarkasti, että urakkavaiheeseen jää vähän tai ei lainkaan suunniteltavaa. Työn aikana muuttuvat suunnitelmat tulevat yleensä rakennuttajalle kalliiksi. Tietenkin yllätyksiä saattaa tulla eteen vaikkapa kaivuvaiheessa, mutta kun suunnittelu on tehty huolella, niin ongelmat ratkeavat nopeasti.
