Lähdelämpö
Lähdelämpö mahdollistaa energiaomavaraisuuden.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa energiaomavaraisuus on noussut monia kiinnostavaksi teemaksi. Vaikka aihe koskettaa myös kotitalouksia, on suurimmat vaikutukset saavutettavissa kunnissa ja kaupungeissa. Omavaraisuutta lisäävä energiantuotanto tarkoittaa käytännössä siirtymistä viisaampaan, lähdelämpöä hyödyntävään energiajärjestelmään.
Lähdelämmön avulla kohti energiaomavaraisuutta
Lähdelämmöllä luodaan ihanteelliset lämpöolosuhteet hyödyntämällä paikallisia lämmönlähteitä ja minimoimalla ostoenergian tarve. Henkilöiden, ikkunoista tulevan auringon, valaistuksen ja sähkölaitteiden lämpö kierrätetään tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen. Ylijäävä lämpö voidaan varastoida maaperään ja käyttää lämmittämiseen. Valoisaan aikaan sähköä tuotetaan aurinkoenergialla.
Lähdelämmön perimmäisenä ajatuksena on hyödyntää kiinteistön lämmönlähteitä, joita ovat esimerkiksi jäähdytyksessä kerätty lämpö sekä tekojäistä tai -nurmista kerätty aurinkolämpö.
Lähdelämmön teknisessä toteutuksessa erilliset kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostot korvautuvat yhdellä putkiparilla, jota kutsutaan lämpöväyläksi. Lämpöväylän avulla matalalämpötilaista lämmitysenergiaa siirretään kaksisuuntaisesti kiinteistöjen välillä.
FCG:n asiantuntijan Mika Autiopellon puheenvuorosta saat tiiviin katsauksen lähdelämpöön ja sen hyödyntämiseen mm. Pakilanpuiston kouluhankkeessa Helsingissä. Video on webinaaritallenne vuodelta 2021.
Lähdelämmöllä luodaan hiilineutraaleja kiinteistöjä
Lähdelämmön avulla kiinteistöjen lämmönluovutus ja -keruu vuorottelevat tehokkaasti. Lämmitysenergia jalostetaan vasta kiinteistöissä niiden vaatimia lämpötilatasoja vastaavaksi, minkä ansiosta siirtohäviöiden määrä saadaan minimoitua. Tilojen jäähdytys lähdelämmön avulla tarkoittaa kiinteistöjen tuottaman hukkalämmön elinkaariedullista kierrättämistä kiinteistöjen välillä lämpöväylää hyödyntäen sekä ylimääräisen lämmön kausivarastointia maaperään lämpökaivoilla.
Kesäisin lämpökaivoja ladataan ikkunoiden läpi tulevalla aurinkolämmöllä hyödyntäen lämmönkeruujärjestelmää. Lämmönpumppausjärjestelmän kuluttama sähkö tuotetaan aurinkosähkönä ja näin pienennetään ostosähkön tarvetta. Aurinkoenergialla tuotetaan myös osa rakennuksen valaistus- ja laitesähköstä. Kylminä kuukausina, jolloin lämmönkeruujärjestelmällä ei saada riittävästi lämpöä, hyödynnetään tilojen lämmityksessä maaperään varastoitunutta lämpöä.
Lähdelämmöllä pyritään kohti hiilineutraalisuutta paikallisia energialähteitä hyödyntäen: tavoitteena on optimaalinen ratkaisu tilojen lämmittämiseen energiaomavaraisesti.
Tavoitteenamme on vaikuttaa lähdelämpöratkaisulla ensisijaisesti koulujen, ulkotekonurmien ja tekojäiden energiatehokkuuteen ja näin toteuttaa elinkaarikustannustehokkaita ratkaisuja. Tapauskohtaisesti mitoitetut, lähdelämpöön perustuvat energiajärjestelmät ovat ostoenergia-, käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan edullisempia verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin – ja ennen kaikkea energiaomavaraisia.
Kiinnostuitko lämpöväylästä? Ota yhteyttä asiantuntijaamme – mietitään yhdessä, millainen ratkaisu toimisi teillä.
Case HSY: Aurinkoenergiaa Ämmässuolle?
Case As Oy Tampereen Victoria ja Vesta: Pelipaikalla Tampereen sydämessä
Aalto-yliopistokiinteistöt (ACRE): Otaniemen kampusaluetta kehittämässä
HEKA: Käärmetalon pihan perusparannus
Päijät-Hämeen liitto: Maakunnallinen tuulivoimaselvitys
Pyhännän kunta: Uuden hyvinvointitalon arkkitehtisuunnittelu
Vetyaalto kuntien vetovoimatekijänä
Power-to-X: Katse kohti vetytaloutta
Tekninen johtaja! Älä siirry aurinkoenergiaan pimennossa.
Vetytalous tulee – miksi kuntien ja alueiden kannattaa olla kiinnostuneita?
Kolme keskeistä asiaa, joissa merituulivoiman rakentaminen poikkeaa maatuulivoiman rakentamisesta
